Yle uutisoi pari viikkoa sitten, että maailman eliölajista 30 prosenttia uhkaa katoaminen. Uutinen on vain yksi esimerkki viime aikojen pohdinnasta luonnon monimuotoisuuden vähentymisestä. Raportteja, tutkimustuloksia ja mielipiteitä eläinten ja kasvien lajikirjon supistumisesta laaditaan yhä nopeampaan tahtiin. Syyt ovat yksiselitteiset: ihmisen käyttäytyminen, levittäytyminen aivan kaikkialle, maan ja raaka-aineiden yletön käyttö.

Ilmastotyön keinot tutumpia

Ilmaston lämpenemistä olemme seuranneet jo pidempään. Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii käyttäytymisen muuttamista myös yksilötasolla. Sen olemme jo oppineet. Keinoja on paljon, miten juuri minä tai sinä voimme pienentää omaa hiilijalanjälkeämme. Vaihdetaan bensa kaasuun tai sähköön, öljykattila maalämpöön, syödään vähemmän, kevyemmin eikä hukata ruokaa roskiin. Esimerkiksi.

Entäs monimuotoisuuden varmistaminen?

Minä – taajaman asukas, keski-ikäinen, keskituloinen. Meitä on paljon, kun suuri osa suomalaisista voi lukea kuuluvansa tähän samaan kuplaan. Miten me voimme omalla käyttäytymisellämme vaikuttaa?

Keinoja tiedän muutamia. Lakkaan ostamasta turhaa ja kuluttamasta hetken mielijohteesta. Sen pitäisi olla helppoa. Tarpeelliset tavarat on hankittu ajat sitten ja rikkoutuneet voi korjata. Mutta varmistaako tämä varpusten kannan säilymisen? Pihaan voi istuttaa kukkivia kasveja nurmikon sijaan ja ötökkähotellin rakentaa autotallin seinään. Aika vaatimattomilta vaikuttavat minun keinoni. Onko sinulla parempaa tietoa ja ohjeita minulle?

Kestävä maa- ja metsätalous ratkaisun avain

Eipäs juupas budjettikeskustelussa pohdittiin maatalouden roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa. Huudon alle hukkui tieto, että maaseutu, kestävä maa- ja metsätalous ovat myös ratkaisu ongelmaan. Näin on myös luonnon monimuotoisuuden osalta. Tarvitaan vain päätöksiä siitä, miten kukkakedot, pensasaidat, oikea-aikaset pientareiden niitot ja nurmilohkot saadaan markkina-arvoisiksi tuotteiksi. Pitää luoda nykyistä tehokkaampi järjestelmä, joka korvaa työn kustannukset ja hyödyt toimenpiteiden tekijöille. Tarvitaan tutkimusta, neuvontaa ja yhteistyötä. Maanomistajat ovat paljon vartijoina ja ratkaisun avain.