Venla Jokela
24.11.21

Arvokas lanta laajaan analyysiin

Viime aikoina kohonneet lannoitteiden hinnat ovat saaneet kasvavan kiinnostuksen laajempaan lannan hyödyntämiseen lannoituksessa. Ensi keväälle odotetaankin lannalle suurta kysyntää myös kasvinviljelytilojen taholta. Tilojen, jotka suunnittelevat lannan myyntiä toisille tiloille, kannattaakin varautua jo hyvissä ajoin kevääseen. Yksi toimista on lanta-analyysin teettäminen talven aikana.

Viime aikoina kohonneet lannoitteiden hinnat ovat saaneet kasvavan kiinnostuksen laajempaan lannan hyödyntämiseen lannoituksessa. Ensi keväälle odotetaankin lannalle suurta kysyntää myös kasvinviljelytilojen taholta. Tilojen, jotka suunnittelevat lannan myyntiä toisille tiloille, kannattaakin varautua jo hyvissä ajoin kevääseen. Yksi toimista on lanta-analyysin teettäminen talven aikana.

Liikkeellä on ollut ajatuksia lannan ravinnemäärien mukaisesta hinnoittelusta, ja ainut keino varmaan tietoon ravinteista, on laboratorioanalyysi. Analyysiksi kannattaa valita laaja lanta-analyysi, joka sisältää pakollisten typpi- ja fosforimääritysten lisäksi myös kaliumin, kalsiumin, magnesiumin, natriumin, kuparin, mangaanin, sinkin sekä boorin analyysit.

Keväisin lanta-analyyseissa on usein ruuhkaa laboratoriossa, koska monet viljelijät ovat tottuneet lähettämään lantanäytteet keväällä. Tulokset luvataan kolmessa viikossa, mutta voi olla hyvä ajatus toimittaa näyte jo aiemmin ajoissa talven aikana, ja varmistaa tulokset mahdollisia myyntitoimenpiteitä varten. Alkukevät on lannanluovuttajalle kiireisintä aikaa, ja lannan analyysitiedot tulee olla valmiina ostajia varten, ja tällöin lantaa on mahdollista myös markkinoida ennen kiireisintä sesonkia.

Lantaerissä voi olla huomattavia eroja, jos analysoittaa näytteen vain viiden vuoden välein, ja varmaa tietoa lannan ravinteista ei silloin ole. Esimerkiksi ruokinnan ja eläinten kuivituksen muutokset voivat muuttaa lannan ravinnesisältöä. Luottamalla pelkästään taulukkoarvoihin lannanluovuttaja voi menettää euroja, erityisesti jos hinnoittelu perustuu tutkittuun ravinnemäärään.

Eurofins Viljavuuspalvelun viimeisimmät lantatilastot vuosilta 2016-2020 osoittavat, että ravinnemäärissä on suurta vaihtelua näytteiden välillä, esimerkiksi kokonaistypen vaihteluväli nautojen lietelannassa oli 0-29 kg/m3, keskiarvon ollessa 2,9 kg/m3, ja sian lietelannassa 0,3-9 kg/m3, keskiarvon ollessa 3,4 kg/m3.

Myös hivenravinteissa havaittiin suuria eroja, esimerkkinä sinkki vaihteli naudan lietelannassa välillä 2-300 g/m3, kupari 0-44 g/m3 ja mangaani 0,8-700 g/m3.

Jokainen voi nopealla laskutoimituksella vertailla, kuinka paljon euroja menettää, jos luottaa pelkkiin taulukkoarvoihin oman lantaeränsä sisältäessä enemmän ravinteita.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja