Olet täällä

Viljasadon määrä surkea – entäs laatu?

Luke julkaisi tiedon viljelykasvien tuotannosta tällä viikolla. Kokonaissato on 2000-luvun heikoin, mutta esimerkiksi ohran osalta pitää kurkistaa huomattavasti kauemmas historiaan löytääkseen yhtä huonon satovuoden. Toki tässä tarkastelussa ei suhteuteta tuotantomäärä viljelyalaan, vaan tarkastellaan pelkkiä tuotantomääriä. Yhtä kaikki, heikko sato ja huono tarjonta näkyy ja kuuluu kautta median.

Kai jotain hyvääkin

Viljan kasvua kurittanut vedenpuute ja helle vaikuttivat myös sadon laatuun. Jyvät jäivät pieniksi ja keveiksi, kun kuoren sisällä ydin kutistui kuivuudessa. Toisaalta, jos ydintä sattuu olemaan, niin laatu on pääsääntöisesti hyvä.

Vehnän valkuainen on hyvin kohtuullisella tasolla, vaikkakin veden puute vähensi myös valkuaisen muodostusta. Rukiin sato on torajyvistä puhdasta ja sakoluku hyvällä tasolla. Kauran jyvien väri on pääsääntöisesti hyvä, eikä hometoksiineja ole sadossa.

Vilu viljan kasvattaa

Muuttuvassa maailmassa vanhan kansan toteamukset joutavat romukoppaan. Toki tiedän, mihin sanonta perustuu, mutta siitä huolimatta sanonta saa minut hetkessä ärsyyntymään.

Viime kesän syysvehnä oli hyvä esimerkki kasvien kyvystä hyödyntää lämpöä ja valoa. Enkä tarkoita tässä mitään yöttömän yön hämärää. Syysvehnän sadot olivat normaalilla tasolla ja laatu erinomainen. Keskieurooppalaiset lajikkeet tuottivat määrällisesti ja laadullisesti hyvän sadon, kun olosuhteet olivat jotakuinkin sellaiset, mihin ja minkälaisiin olosuhteisiin lajikkeet on jalostettu. Leivontalaatu on syysvehnällä nyt paljon parempi, mihin viime vuosina olemme tottuneet.

Viljakauppiaan hyvin epätieteellinen arvaus syyksi on kasvuolosuhteet. Tämän luulottelun saavat asiantuntijat toki haastaa ja mielellään vaihdan kantani, kun siihen perustelut saan.

Miten suhtautua veden puutteeseen?

Pääsääntöisesti laatu on siis määrää parempi. Onneksi. Mutta miten sitten pitäisi suhtautua kasvien tulevaisuuteen, jotka eivät ilman kohtuullista kosteutta pärjää? Näitä tuotantokasveja kun viljoista ovat vain ohra, kaura ja keväällä kylvettävät vehnälajikkeet. Niin ja tietysti härkäpapu. Lopetetaanko viljely vai mietitäänkö ratkaisuja?

Yksi vastaus löytyy pellon kasvukunnosta, mistä nyt kohistaankin ympäriinsä. Pellon kasvukuntoon panostamalla pelastetaan viljatilan talous, kotimaisen ruuan tuotanto ja jopa hillitään ilmastonmuutosta. Selvää on sekin, ettei taloudellinen tilanne kannusta investointeihin. Jotain pitäisi kuitenkin pystyä yhdessä tekemään, sillä korkeatkaan viljanhinnat eivät hyödytä, kun siilot kumisevat tyhjyyttä.

Mitä sinä tekisit?

Partner: 

Kommentit