Tämän päivän vasikat ovat vaativia. Ei riitä, että vasikka pysyy hengissä ja että sillä on maitoa tarjolla. Jokainen vasikoiden kanssa tekemisissä oleva tietää, että vain hyvin voineesta ja hyvin kasvaneesta vasikasta tulee tuottava lehmä tai sonni. Hyvä alku on tärkein etappi naudan elämässä, eikä sen laadusta ole varaa tinkiä.

Valitettavasti lypsykarjapuolella vasikat jäävät usein lehmien varjoon. Usein kustannussyistä, kun lehmiä varten rakennetaan uusi pihatto tai laajennetaan vanhaa, siirtyvät vasikat vanhoihin tiloihin. Alun perin lehmille suunniteltuja tiloja voi toisinaan olla vaikea muokata vasikoille sopiviksi, mikä voi johtaa korkeampaan työmäärään tai heikompi tasoisiin olosuhteisiin.

Mitä ne vasikat sitten tarvitsevat?

Tilakokojen kasvaminen on luonut uusia vaihtoehtoja vasikoiden kasvatukseen. Osa tiloista on nähnyt parhaaksi ulkoistaa vasikoiden kasvatuksen, kun taas toiset haluavat itse olla kehittämässä vasikoiden oloja paremmiksi.

Suomessa hyvin tyypillinen tapa on kasvattaa vasikoita yksilökarsinoissa ensimmäiset 1-2 viikkoa, minkä jälkeen vasikat usein siirretään ryhmäkarsinaan. Vaikka yksilökarsinoissa pidempään juottaminen hillitseekin tautipainetta ja mahdollistaa yksilöllisemmän seurannan, tarjoaa ryhmäkarsinoiden hyödyntäminen lukuisia etuja sekä vasikalle että sen hoitajalle.

Jo melko nuorikin vasikka pärjää ryhmäkarsinassa, kunhan se on terve ja hyvinvoiva. Vasikka on laumaeläin ja kaipaa sosiaalisia kontakteja. Ryhmäkarsina antaa vasikoille paremmat mahdollisuudet leikkiä ja liikkua. Tilanväen kannalta ryhmäkarsina mahdollistaa juottoautomaattien tehokkaan hyödyntämisen, sekä usein vähentää puhtaanapitoon käytettävää aikaa ja työtä.

Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu, että ryhmässä kasvaneet vasikat sietävät paremmin stressiä, uusia tilanteita, uusia rehuja ja ovat rohkeampia.^[2] Lisäbonuksena ryhmässä kasvaneiden vasikoiden on havaittu kehittyvän nopeammin märehtijöiksi kuin yksilökarsinoissa kasvatetut vasikat.^[1]

Entä mitä pitäisi ottaa huomioon, kun suunnitellaan tiloja vasikoille?

Tuskinpa kukaan, joka on viime vuosina panostanut maitotilansa kehittämiseen ja automatisointiin on tehnyt sitä sen takia, että voisi käyttää vapautuneen aikansa vasikoiden parissa. Ei, kyllä vasikoiden kasvattamiseenkin halutaan helpotusta laadusta tinkimättä.

Helppo puhtaanapito ja hygieeniset olosuhteet ovat olennainen lähtökohta vasikkaosaston suunnittelussa.

Seuraavaksi olisi syytä pohtia, paljonko osastolle tulee vasikoita. Vaikka ryhmäkarsinoissa on selvät etunsa, on ryhmien vasikkamäärällä merkitystä. Ryhmäkoon kasvaessa kasvaa myös tautipaine. Varsinkin hengityselinsairauksiin liittyvät riskit lisääntyvät, kun ryhmässä olevien vasikoiden määrä kasvaa kymmenen korkeammalle puolelle.^[3]

Tautipaineeseen liittyy olennaisesti myös ilmanvaihto ja vasikkaa kohden jakautuva ilmatila. Väljempi osasto ja hyvä ilmanvaihto vähentävät vasikoiden hengitystiesairauksia. Pienimpien vasikoiden olosuhteita voidaan parantaa pitämällä niitä eri osastoilla kuin isompia jo vieroitusiässä olevia vasikoita.

Miten otan tekniikan avukseni?

Eräs keskeinen asia vasikkaosaston suunnittelussa on miettiä, kuinka maito saadaan tuotua vasikoille. Maidon siirtäminen ämpäreillä on harvemmin enää vaihtoehtona, kun vasikoita on kymmenittäin tai siirtomatka on pitkä. Tähän löytyy onneksi ratkaisuja esimerkiksi hyödyntämällä VMS lypsyrobotin erottelumaidon siirtolinjaa, jolla maitoa voidaan siirtää automaattisesti useita kymmeniä metrejä, usein suoraan vasikkaosastolle asti. Toinen vaihtoehto ovat nykyaikaiset työnnettävät tai itsevetävät maitovaunut, joilla maito saadaan kuljetettua ulkotilojenkin kautta vaikka kokonaan eri rakennukseen.

Tänä päivänä vasikanjuottoautomaateista on syytä ottaa kaikki hyöty irti. Maidon juottamisen ja vieroituksen lisäksi vasikanjuottoautomaateilla on keskeinen rooli vasikoiden terveydentilan seurannassa ja hoidossa.

Yksi ensimmäisistä sairastumisen merkeistä vasikalla on ruokahalun katoaminen. Juottoautomaatit usein mittaavat vasikkakohtaisesti, paljonko kukin on maitoa juonut. Nykyisin vasikoiden maidonjuontia on helppo seurata joko tilan tuotannonohjausjärjestelmästä tai suoraan älypuhelimesta. Sairastuneen vasikan nopea havaitseminen antaa mahdollisuuden erottaa sairastunut vasikka muista jo varhaisessa vaiheessa ja aloittaa hoito.

[1] S.A. Mahendran, D.C. Wathes, R.E. Booth & N. Blackie 2021: https://doi.org/10.3390/ani11030612

[2] J.H.C.Costa, M.A.G.von Keyserlingk, D.M.Weary 2016, Invited review: Effects of group housing of dairy calves on behavior, cognition, performance, and health, https://doi.org/10.3168/jds.2015-10144

[3] C. Svensson & P. Liberg, https://doi.org/10.1016/j.prevetmed.2005.08.021, The effect of group size on health and growth rate of Swedish dairy calves housed in pens with automatic milk-feeders