Moneen peltoviljelykasviin verrattuna öljyhampulla on suorastaan supervoimia, ei ainoastaan superruokaa tuottaakseen vaan myös regeneratiivisen eli uudistavan viljelyn kannalta. Sen tavoitteena on pyrkiä nykyistä monipuolisempaan ja kokonaisvaltaisempaan tuotantoon. Öljyhamppu sopii tähän asetelmaan oikein hyvin.

Ja maatalouden ilmastotyössä hamppu on omaa luokkaansa. Tähän on herätty muuallakin. Englantilainen The Guardian -lehti kysyy artikkelissaan, voisiko hampulla olla keskeinen rooli taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Artikkeli viittaa tutkimuksiin, jotka osoittavat, että hamppu sitoo hiilidioksidia kaksi kertaan enemmän kuin puut. Britit ovatkin innostuneet sekä elintarvike- että kuituhampusta niin, että tavoittelevat lähivuosina hampun viljelyalan kasvattamista 800 hehtaarista satakertaiseksi 80000 hehtaariin.

Hamppu on mainio välikasvi viljatilan viljelykiertoon. Sen ominaisuudet vastaavat moniin maataloustuotannolle asetettuihin haasteisiin. Hampun roteva juuristo on omiaan parantamaan maan fysikaalista rakennetta ja lisäämään biologista aktiivisuutta. Aluskasviksi voi kylvää hyvin vaikka apilan. Nopeakasvuisena hamppu yhteyttää tehokkaasti ja sitoo runsaasti hiiltä.

Viljelykierrossa sen positiivinen esikasviarvo on havaittavissa jopa kolmannen hampunjälkeisen kasvin sadossa. Hampun tuotanto on kestävällä pohjalla ja ilmastoystävällistä. Sen lannoitustarve on vähäisempi kuin viljoilla. Kasvinsuojeluaineitakaan ei käytetä. Ja pörriäisetkin tykkää, onhan hamppu pölyttäjäkasvi. Ravitsemuksellisesti ainutlaatuinen öljyhamppu täydentää oivallisesti kotimaista kasviproteiinivalikoimaa.

Trans Farmin viljelyttämälle öljyhampulle on ovet avoinna myös maailmalla. Ja kysynnän edelleen kasvaessa, sopimusviljely ja sadon varma vastaanotto tarjoavat vakaan mahdollisuuden ympäristöystävällisen ja kustannustehokkaan öljyhampun lisäämiseksi pysyvästi viljelykiertoon.

Viljelykiertojen tulevaisuus voi olla hyvinkin monimuotoinen ja ainakin hampunvihreä.