Valmis maailma ja erikoiskasvisiirtymä

Siirtymällä on monta määritelmää kulloisenkin kontekstin mukaan. Yksinkertaistettuna voitaneen sanoa, että siirtymä liittyy johonkin tapahtumaan, jossa yhdestä tilasta siirrytään toiseen tilaan jonkin tekijän aiheuttamana.
Kaiketi jokaiselta elämänalalta löytyy omat siirtymänsä. Viime aikoina eniten on puhuttanut vihreä siirtymä, joka toteutuessaan johtaa meidät ekologisesti kestävään talouteen. Se perustuu mm. biokiertotalouteen, tehokkaaseen hiilensidontaan ja luonnon vahvistuneeseen monimuotoisuuteen.
Iso laiva kääntyy hitaasti
Siirtymät eivät tapahdu sormia napsuttelemalla. Milloin kiikastaa rahasta, milloin tekijöistä ja ennen kaikkea, milloin ollaan vastakkain valmiin maailman ongelman kanssa. Kotitilan ympäristö ja viljelyjärjestelyt ovat monelle sellaisia, ettei niitä ole niin helppo muuttaa. Moni jatkaa mieluusti valmiissa maailmassa.
Ison laivan kääntäminen on hidasta mutta rannalta katsoen näyttävää. Perinteisten kasviviljelyn käytänteiden päivittäminen vihreän siirtymän tavoitteiden mukaisiksi on kuitenkin alkanut. Muutokseen on jo vuosien ajan ohjattu lakisääteisesti ja tukipolitiikan keinoin.
Jottei kaikki muutokset toteutuisi vain pakon sanelemina, voi ottaa ruorin omiin käsiin. Ilman, että toimintatavoissa mikään oleellisesti muuttuu, on erikoiskasvien viljely ja viljelyn aloittaminen hyvä alku viljelykäytänteiden (ja ajatusmaailman) muokkaamiselle.
Helppo askel kohti muutosta
Erikoiskasvin valinnassa on syytä kiinnittää huomiota kokonaisuuteen. Se muodostuu positiivisista biologisista ja fysikaalisista muutoksista peltomaassa sekä sadosta maksettavasta hinnasta ja säästöistä tuotantopanoskustannuksissa. Tässäkin tapauksessa kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa, kun huomioidaan niiden erityisen hyvä esikasviarvo.
Trans Farmin sopimusviljelykasvit, kumina ja öljyhamppu, ovat erinomaisia valintoja. Niiden kannattavuus on parhaasta päästä eikä toimitusketjussa ole pullonkauloja. Erikoiskasvien viljelijäksi on helppo alkaa, koska mitään erityisen erikoista näissä kasveissa ei oikeasti ole. Peltotyöt tehdään tavallisella kalustolla, sato korjataan puimurilla. Erikoisinta lienee korjatun sadon määrä hehtaarilta ja siitä maksettava hyvä hinta.
Viljavaltaisen tilan viljelykierron monipuolistuessa yhdellä tai useammalla erikoiskasvilla, on jälleen yksi etappi siirtymäreitillä ohitettu. Myös sillä vihreällä.
Kommentit
Blokin kirjoittajan ajatuksiin on helppo yhtyä. Lisäisin näihin vaihtoehtoiskasveihin vielä mm. härkäpavun sekä herneen, joiden viljelyn soisi edelleen kasvavan ...
Sensijaan nykyisin selkeästi yleistyvää pelkkää heinäntuotantoa en oikein ymmärrä; niin omat kuin vieraat varastot ovat täynnä, mutta tuotantosuuntaa ei vain vaihdeta.
Toki on ymmärrettävää se houkutus, ettei tarvitse investoida kuivuriin - mutta sitten kuitenkin ostetaan kallis paalain(?)!*
Heinän kasvatuksen (en kirjoita tuotannosta, koska ko. tuotetta ei saada kaupan) tullessa joskus vääjäämättä "kastepisteeseensä", tarkoitukseen hankitulla paalaimella ei liene kovinkaan kummoista jäännösarvoa...
Kannattaisiko ajatella ensin?