Kasvukauden alku näytti lupaavalta. Kylvöaikaan sää oli viileä ja maassa oli riittävästi kosteutta itämisen ja orastumisen onnistumiseksi. Paikoin pellot olivat jopa liian märkiä ja kylvöaika venyi pitkäksi. Toisaalla kevätviljojen kylvöt saatiin valmiiksi toukokuun puolenvälin aikoihin, kun taas toisaalla peltojen märkyys venytti kylvöt reilusti kesäkuun puolelle.

Lämpösummakertymä oli hidasta aina heinäkuun alkuun saakka. "Vilu viljan kasvattaa", ajattelin mielessäni vuoden 2017 viileän kasvukauden jälkeen saatu hyvä sato. Toden totta, vielä heinäkuun alussa kavukauden lämpösummakertymän profiili oli samankaltainen kuin vuonna 2017. Kesäloman alkaessa näytti vahvasti siltä, että elokuussa ei tulisi olemaan ohran vastaanottoruuhkaa, vaan puinnit alkaisivat vasta elokuun loppupuolella.

Vaan kuinkas sitten kävikään. Kesäloman aikana säätila muuttui totaalisesti. Alkoi kolmen viikon hellejakso, ja lämpötila kipusi jopa yli 30 asteen. Hellejakso osui juuri kriittiseen jyvien täyttymisvaiheeseen. Osalla viljakasvustoista helteet tekivät tehtävänsä. Heinäkuun lopussa kasvustot rupesivat osoittamaan vaihtelevasti tuleentumisen merkkejä. Lomaltapaluu ei ollutkaan hetkellistä leppoisaa aikaa. Elokuun alussa piti ruveta valmistelemaan uuden sadon vastaanottoa, joka oli odotuksiin nähden aikaistunut parilla viikolla.

Uuden sadon sopimusviljojen ruisvehnän ja ohran vastaanotto alkoi viikolla 33 kohtuullisen reippaalla vauhdilla. Viikolla 34 vastaanottokalenteri alkoi näyttää jo täydeltä. Varsinainen ruuhka tuli elokuun viimeisellä viikolla, jota kesäkuun lopussa arvelimme ohran puintien aloitusviikoksi.

Jälleen kerran sään ääri-ilmiöt vaikuttivat vaihtelevasti viljakasvustojen sadon määrään ja laatuun. Hyvässä kasvukunnossa olevilla pelloilla sateiden ja hellejakson vaikutukset sadon määrään ja laatuun ovat saatujen havaintojen perusteella jääneet pelättyä pienemmäksi. Sitä vastoin heikommassa kasvukunnossa olleilla pelloilla kasvustot kärsivät jo kasvukauden alussa kohdalle sattuneista liiallisista sateista. Hellejakso heikensi entisestään kärsineiden kasvustojen sadon määrää ja laatua.

Tähän mennessä vastaanotettu ohra on ollut painavaa. Keskimääräinen hehtolitran paino on yli 68 kiloa. Jyväkoossa on suurta vaihtelua. Yli puolessa vastaanotetun ohran määrässä pienten jyvien eli 2,2, millimetrin seulan läpäisevä osuus on normaali eli alle 5 prosenttia. Toisessa ääripäässä, noin kymmenessä prosentissa vastaanotetussa ohrassa, pienten jyvien osuus on ollut poikkeuksellisen suuri, jopa 10–30 prosenttia.

Ohran tärkkelyspitoisuus on ollut odotuksiin nähden toistaiseksi matala ja jäänyt keskimäärin alle 60 prosenttiin kuiva-aineessa. Jyvän täyttymisvaiheen helteet ovat todennäköisesti alentaneet tärkkelyspitoisuutta. Keskimääräinen valkuaispitoisuus on ollut ainakin toistaiseksi viime vuosia matalampi, 11,4 prosenttia kuiva-aineessa. Keskimääräinen laatu varmasti elää puoleen tai toiseen, kun vastaanotetun ohran määrä kasvaa kuluvan satovuoden aikana. Ruisvehnästä ja sen laadusta tiedämme enemmän myöhemmin.

Anoran Koskenkorvan tehtaalla viljan vastaanotto on ollut ruuhkautunut parin viime viikon ajan. Nyt siilot ovat aivan täynnä ja viljan vastaanotto hiljenee. Viikolla 38 tehtaalla on viikon pituinen huoltoseisokki. Viljan vastaanottoa avataan vähitellen syyskuun lopussa kulutusta vastaavaksi.