Pellon hyvän kasvukunnon juurisyyt
Viljelysmaa on maanviljelijän tärkein ja arvokkain resurssi. Siitä kannattaa pitää huolta ja perehtyä hyvää kasvukuntoa ylläpitäviin ja parantaviin toimiin. Pellon kasvukunnosta huolehtiminen ei tarkoita monimutkaisia tai kalliita operaatioita. Jos pellon kunto on päässyt oikein huonoksi, voidaan toki tarvita ojituksen uudistamista ja peruskalkitusta.
Pellon kasvukunto ratkaisee sadontuottokyvyn. Kalliille tuotantopanoksille ei saada satovastetta, ellei viljelykasvi pysty kasvattamaan vahvaa juuristoa ja hyödyntämään ravinteita ja vettä riittävästi. Toisaalta liika märkyys voi tukehduttaa kasvin tai pitkä hellejakso kuihduttaa heikkojuurisen kasvin kokonaan.
Anna juurille mahdollisuus hyvään kasvuun
Maan rakenne
Hyvä rakenne on maan kasvukunnon perusta. Hyvärakenteinen maa on huokoista, vesi imeytyy nopeasti ja mururakenne on kestävä. Hyvärakenteisessa maassa vettä myös pidättyy riittävästi kasvien käyttöön. Huokoisuus vaikuttaa maan happipitoisuuteen ja sitä kautta maan eliöstön elinvoimaan. Orgaaninen aines on elintärkeää maan viljavuuden kannalta ja sitä kannattaa pyrkiä lisäämään. Erityisesti orgaaniset lannoitteet kasvattavat maan hiilivarantoa ja ovat pieneliöstön ravintoa. Hyvärakenteinen maa vähentää maatalouden ympäristökuormitusta.
Viljelykierto
Monipuolinen viljelykierto on tärkeää maan kasvukunnon ylläpitämiseksi ja hyvien satojen tuottamiseksi. Maanviljelyn vuosituhansia vanha historiakin tunnistaa vuoroviljelyn merkityksen. Kasvilajistoa vuosittain vaihtelemalla satotasot eivät taannu, kasvitaudit vähenevät, maan pieneliöstö monipuolistuu ja kasvien juuret kasvavat ja voivat hyvin.
Viljelytoimet ja kasvipeitteisyys
Peltotöiden tekemistä kovin märällä maalla tulisi pyrkiä välttämään. Raskaat koneet aiheuttavat helposti tiivistymiä ja niiden korjaantuminen kestää pitkään. Kiinnitä huomiota rengaspaineisiin ja peltoliikenteeseen. Vältä myös voimakasta ja toistuvaa maan muokkausta, mikäli se on viljelyksellisesti mahdollista.
Suorakylvö ja minimimuokkaus säästävät maan eliöstöä, erityisesti lieroja. Maan pinnalla oleva eloperäinen aines parantaa maan mururakennetta ja estää pintamaan liettymistä. Kasvipeitteisyys sekä kerääjä- ja aluskasvien käyttö suojaavat pintamaata eroosiolta ja tuottavat suojaa ja ravintoa pieneliöstölle.
Kalkitus
Suomen maaperä on luonnostaan hapanta ja viljelysmaa tarvitsee säännöllistä kalkitusta. Ravinteiden liukeneminen tapahtuu parhaiten happamuudeltaan neutraalissa maassa. Myös maaperän eliöt viihtyvät neutraalissa ympäristössä.
Syväjuuriset kasvit
Kun perusasiat ovat kunnossa, saadaan syväjuurisilla kasveilla, kuten esimerkiksi kuminalla ja öljyhampulla edelleen parannettua maan rakennetta ja laatua. Vahvat juuret tekevät ja jättävät maahan kanavia, joita pitkin seuraavien viljelykasvien juurten on helppo kasvaa syvälle maahan, saadakseen vettä ja ravinteita kasvin käyttöön.
Lierot ja maan muut eliöt tekevät tärkeää työtään ja hyödyntävät juurikanavia ja maan orgaanista ainesta ravintonaan. Peltoon muodostuukin mikro-ojitus, jossa pystysuorat ja moneen suuntaan ulottuvat juurikanavat ja lierojen käytävät toimivat veden kuljettajina ylös- ja alaspäin. Hyvässä kunnossa oleva maa sietää paremmin yhä useammin havaittavia sään ääri-ilmiöitä.
Tässä on paljon hyviä toimia ja juurisyitä pellon hyvään kasvukuntoon ja parempiin satoihin!
Kommentit