Suomessa menestyvistä erikoisviljelykasveista merkittävin on eittämättä kumina, joka on monella tapaa varsin erityislaatuinen kasvi. Sen käyttöhistoria on kiehtova ja juontaa juurensa tuhansien vuosien taakse. Jäänteitä kuminasta on löydetty varhaisten ihmisasumusten lähistöltä jopa 5000 vuoden takaa.
Olet täällä
2020


Marraskuun YaraLivessä pohdittiin sään ääriolojen nurmiviljelylle aiheuttamia haasteita. Erikoiset talvet ja keväät sekä kuivat kesät ovat johtaneet yllättäviin vaihteluihin niin nurmisadon määrässä kuin laadussa. Yksi sään ääriolojen erityispiirre jäi vähemmälle pohdinnalle – miten sopeuttaa nurmiviljely kuiviin kesiin?

Hyvin harvassa nykykarjassa sonni on paikalla. Tämän vuoksi ihmisen pitää havaita kiima ja siementää lehmä. Lehmän saaminen tiineeksi ei kuitenkaan ole aina helppoa, sillä vuosikymmenten jalostustyön tuloksena lehmistämme on tullut tuottoisia, mutta samalla erilaiset tiinehtymisongelmat ovat lisääntyneet.

Hinnalla on ostajan mielessä iso painoarvo aina, kun hankintoja tehdään. Se, mitä ostokohde sitten lopulta maksaa, riippuu monesta ja siinä punnitaan ostajan ammattitaito: Mitä oikeasti ollaan ostamassa ja mihin ostoa on tarkoitus käyttää.

Satokauden jälkeisen ajan lämpötilan ja sateisuuden kasvu vaatii peltojen vihreän elävän kasvipeitteisyyden tavoittelemista, jos maan kasvukunto aiotaan pitää hyvänä ja ravinteet pellossa. Syyskasvit ovat tähän luonteva ratkaisu ja lisäksi ne ovat usein kevätkasveja tuottoisempia sekä tasaavat työhuippuja. Monine etuineen syyskasveja kannattaa pelkän kylvön sijaan viljellä tosissaan.

Juhannuksen tienoilla päivä on pisimmillään ja viljan kasvu kiihkeimmillään. Silti tässä vaiheessa on mahdoton sanoa, millainen kasvukaudesta tulee.

Helmikuun alussa Herttoniemeen Bernerin toimistolle kokoontui neljä uutta työntekijää. Me olimme ne mystiset Traineet, joista oli haku päällä 2019 vuoden loppupuolella Viljelijän Avena Bernerille.

Kevät tekee tuloaan ja lämpö alkaa helliä pitkän talven jäljiltä. Lehmien lämpöstressistä puhutaan joka kevät, mutta mitä se todellisuudessa oikein tarkoittaa lehmälle ja tilalle ja voiko ja kannattaisiko sitä ehkäistä?

Maanäytteiden viljavuusluokat määräytyvät maalajin perusteella. Muiden kuin typen lannoitustarve pohjautuu viljavuusluokkiin. Typpilannoitus määräytyy maan multavuusluokan perusteella ympäristökorvausjärjestelmässä.

Esiintyykö karjassasi utaretulehduksia, onko karjan soluluku koholla tai onko vetimien kunnossa ongelmia? Vastaamalla edes yhteen kohtaan ”kyllä”, voi se tarkoittaa suuriakin tuotos-ja tulonmenetyksiä.