Olet täällä

Kasvinviljely

Käyttäjän JuusoJoona kuva
Juuso
Joona
Maanantai
13/07/2020

Satokauden jälkeisen ajan lämpötilan ja sateisuuden kasvu vaatii peltojen vihreän elävän kasvipeitteisyyden tavoittelemista, jos maan kasvukunto aiotaan pitää hyvänä ja ravinteet pellossa. Syyskasvit ovat tähän luonteva ratkaisu ja lisäksi ne ovat usein kevätkasveja tuottoisempia sekä tasaavat työhuippuja. Monine etuineen syyskasveja kannattaa pelkän kylvön sijaan viljellä tosissaan.

Käyttäjän niina.pitkanen@boreal.fi kuva
Niina
Pitkänen
Keskiviikko
17/06/2020

Juhannuksen tienoilla päivä on pisimmillään ja viljan kasvu kiihkeimmillään. Silti tässä vaiheessa on mahdoton sanoa, millainen kasvukaudesta tulee.

Käyttäjän pesolapiia kuva
Piia
Pesola
Keskiviikko
20/05/2020

Helmikuun alussa Herttoniemeen Bernerin toimistolle kokoontui neljä uutta työntekijää. Me olimme ne mystiset Traineet, joista oli haku päällä 2019 vuoden loppupuolella Viljelijän Avena Bernerille.

Käyttäjän VolvoV70 kuva
Virpi
Saksa
Maanantai
09/03/2020

Maanäytteiden viljavuusluokat määräytyvät maalajin perusteella. Muiden kuin typen lannoitustarve pohjautuu viljavuusluokkiin. Typpilannoitus määräytyy maan multavuusluokan perusteella ympäristökorvausjärjestelmässä.

Käyttäjän Mika Erkkilä kuva
Mika
Erkkilä
Maanantai
02/12/2019

Pellolta saatava sato, sen laatu, määrä ja tuotto ovat maatalouden perusta. Hyvän sadon eteen tehdään työtä ja siihen sijoitetaan rahaa. Sadon mukana viljelijälle tulee työstä joko keppiä tai porkkanaa, pettymys tai onnistuminen.

Käyttäjän merviseppanen kuva
Mervi
Seppänen
Maanantai
25/11/2019

Kasviravitsemus on tänä päivänä valtavan mielenkiintoista. Paljon uusia väittämiä, joiden vuoksi kasviravitsemuksen ja maaperätieteen perusteosten sivut ovat hiirenkorvalla. Todella vanhanaikaistako? Enpä usko. Kasviravinteisiin liittyvät perusreaktiot ovat tieteellisesti testattuja, tuhansien tutkijoiden hyväksymiä teorioita. Suomessakin teorioita on testattu käytännössä vuosikymmenien ajan. Näistä tuloksista on julkaistu tieteellisiä tutkimuksia, jotka on tarkastanut ja joiden väitteet on hyväksyneet sadat tutkijat. Google ja hankeraportit ovat eri juttu, niitä ei ole ulkopuolinen tarkastanut. Tiede on itseään korjaava eli uusi tieto voi kumota vanhan, mutta vain silloin kun ne altistetaan tiedeyhteisön kriittiselle tarkastelulle.

Käyttäjän Kari Kiltilä kuva
Kari
Kiltilä
Maanantai
04/11/2019

Kippiajanvarauksen merkitys on entistäkin tärkeämpi osa viljan toimituksessa, se on oikeastaan  ensimmäinen vaihe viljan vastaanotossa.

Käyttäjän anne kuva
Anne
Kerminen
Torstai
17/10/2019

Peltojen muokkauksesta on käyty keskustelua vuosikymmeniä ja muokkaamattomien sänkipeltojen osuus syksyisessä maisemassa on kasvanut pikkuhiljaa kuin huomaamatta. Tänä syksynä havahduin ajatukseen, että kyntö näyttää aika rajulta toimenpiteeltä.

Käyttäjän moravuo kuva
Minna
Oravuo
Maanantai
14/10/2019

Kesä oli liian kuuma ja kuiva, mutta syksy ihanteellinen rukiin kylvölle. Talvi oli leuto, mutta suojaava lumipeite satoi. Kasvukausi alkoi varhain. Paikoin oli kuivaa, mutta sateitakin saatiin. Elokuussa kuurotteli, mutta puintikelejäkin osui. Tällainen oli rukiin kasvukausi 2019. Lähes optimaalinen ja sato oli runsas. Tähän saakka meni siis hyvin. Tarjonta kuitenkin ylitti kysynnän ja vastaanottokapasiteetin. Hinta laski ja markkina romahti.

Käyttäjän Mika Erkkilä kuva
Mika
Erkkilä
Maanantai
16/09/2019

Ikiaikainen tieto on, että kalkkia ja lietelantaa tai yleensäkään lantaa ei saa levittää pelloille samanaikaisesti, koska kalkki nostaa myös lannan pH:n ja tämä aiheuttaa typen haihtumisen taivaan tuuliin. Lannan pH:n nousulla ja typen haihtumisella on yhteys, mutta tehtyjen kokeiden perusteella näyttää, että ilmiön merkitys käytännön viljelyssä ei olekaan ratkaiseva. Hyvään tulokseen päästään oikealla kalkkivalinnalla ja lannan käsittelytekniikalla.

Sivut