Maidontuotanto on nykypäivänä entistä haastavampaa liiketoimintaa, jossa kaiken täytyy toimia saumattomasti jokaisella lypsykerralla vuoden jokaisena päivänä. DeLaval haluaa varmistua että laitteistosi on jokaisella kerralla Lypsyvalmis!
Olet täällä
Lypsylehmä


Minun Maatilani -ohjelmisto on suosittu nautatilallisten keskuudessa, sillä se auttaa tilan hallinnointia ja on hyvä apuväline toiminnan kehittämisessä. Ohjelman moduulien ansiosta nautatilallinen voi valita juuri tarvitsemansa ominaisuudet palveluun – maksamatta mistään ylimääräisestä.

Maidon hinnoittelu muuttuu korkeita pitoisuuksia suosivaksi. Erityisesti maidon rasvan arvo suhteessa valkuaiseen on kohonnut useissa maissa viime kuukausina. Suomessa Valio on ilmoittanut nostavansa rasvan arvoa ensi vuoden alussa. Korkeampiin pitoisuuksiin pystytään vaikuttamaan rehuilla ja ruokintakäytännöillä.

Sorkkien hyvä terveys vaikuttaa oleellisesti lehmien tuotokseen ja hedelmällisyyteen. Ontumisen aiheuttama tuotosmenetys voi olla useita satoja litroja. Sen lisäksi tiinehtyminen siirtyy, mikä osaltaan kasvattaa tappioita. Terve lehmä vaatii säännöllisen sorkkahoidon, vaikka ruokinta ja olosuhteet olisivat kohdallaan.

Ammottavatko viljalaarit uuden satokauden alkaessa? Viljan vaihto kuumennettuun viljakomponenttiin voi tuottaa yllättävän hyviä tuloksia.

Tiesitkö, että Israelin lypsykarjatiloilla on maailman korkein keskituotos, lähes 12 000 kiloa? Kierros Taman Kibbutsilla, Dairy School of Israelissa, Nazaretin ja Golanin kukkuloiden viljelyksillä ja 350-550 lehmän robottitiloilla oli mielenkiintoinen kokemus.

Säilöntä muuttuu -pysytkö mukana kehityksessä?

Edistyksellisyys ei synny tyhjästä. ”Edelläkävijä uskaltaa olla se, joka muuttaa totuttuja toimintatapoja ja parhaassa tapauksessa koko sektoria."

Märehtijöiden rehuarvojärjestelmä perustuu pitkäaikaiseen kotimaiseen koetimintaan ja on siksi luotettava. Ongelmana on hevosten oman rehuarvojärjestelmän puuttuminen Suomessa.

Nykypäivänä lehmien hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista eri tekijöistä on runsaasti tutkimustuloksia. Mutta mistä todellinen hyvinvointi koostuu ja miten sitä voidaan arvioida? Ja onko asialla mitään vaikutusta maidontuotantoon ja kannattavuuteen?