Satu Yrjänen
16.04.12

Rehujen E-koodit

Lisäaineiden E-koodeja löytyy pitkä lista myös eläinten rehuista. E-koodin taakse piiloutuvat aineet eivät kuitenkaan aina ole suinkaan haitallisia, vaan koodiluokituksen saavat myös eläimelle erittäin hyödylliset ja tarpeelliset lisäaineet.

Lisäaineiden E-koodeja löytyy pitkä lista myös eläinten rehuista. E-koodin taakse piiloutuvat aineet eivät kuitenkaan aina ole suinkaan haitallisia, vaan koodiluokituksen saavat myös eläimelle erittäin hyödylliset ja tarpeelliset lisäaineet.

Eläinten rehuihin käytettävät lisäaineet on listattu kaikkia EU-maita koskevaan lisäainerekisteriin. Eläimelle erittäin tarpeellisia lisäaineita on luokiteltu ryhmiin ravitsemukselliset lisäaineet ja eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet. Ravitsemuksellisiin lisäaineisiin kuuluvat mm. vitamiinit, hivenaineet ja aminohapot. Eläintuotantoon vaikuttavien aineiden listasta taas löytyy mm. ruuansulatusta edistävät aineet ja suolistoflooran stabiloimiseen tarkoitetut aineet. Näiden alle listataan esimerkiksi maitohappobakteerit, ruoansulatusta edistävät entsyymit ja elävä hiiva. Jotta lisäaine saa luokituksen, pitää se olla tarkoin tutkittu ja eläintuotantoon vaikuttavien aineiden teho todistettu.

Lisäainerekisteriin kuuluvat myös teknologiset lisäaineet eli säilöntäaineet, emulgointiaineet ja muut apuaineet, joita mahdollisesti tarvitaan rehuseoksen valmistamiseen. Tähän ryhmään on luokiteltu tarkoin myös sallitut säilörehun tekoon käytettävät lisäaineet ja bakteerit. Sensoristen lisäaineiden luokkaan puolestaan on määritelty sallitut väri- ja aromiaineet.

Lisäaineluokitus suojaa kuluttajaa harhaanjohtavilta väittämiltä ja antaa varmaa tietoa rehussa käytetyistä raaka-aineista ja niiden alkuperästä. Samalla voidaan taata rehujen turvallisuus, sillä lisäainerekisteriin hyväksytään vain tarkoin tutkitut raaka-aineet. E-koodit ovat siis erittäin tarpeellisia rehuissakin.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja