Epävarmuus vaivaa monia tänä aikana. Aikoinaan lähes instituutiomaiset suomalaiset yhtiötkin ovat suurelta osin muuttuneet monikansallisiksi suurkonserneiksi tehokkuuden nimissä ollakseen lähempänä kansainvälisiä markkinoita. Maatalouden perinteiset arvot tässä muuttuvassa ympäristössä joutuvat koetukselle. Monesti kustannus- ja tuotantotehokkuuden ehdoilla yksikkökoot kasvavat, eteen tulee valintoja tuotantosuuntien ja investointien osalla tai kysymyksiä, miten yleensä pärjätä EU:n värittämässä kilpailussa.

Tuotannon virittäminen ja tuloksen teko on leikkisästi ilmaistuna kuin Usain Boltin olympiajuoksut. Kyseessä on yksilötehokkuuden hiominen, miten olemassa olevin resurssein ja käytettävissä olevin apukeinoin saa parhaan tuloksen. Miten esimerkiksi viljasadossa tai lehmän maitotuotoksessa tähdätään tulokseen niin määrän kuin laadun osalta ja sen avulla koko maatilan tuloksekkaaseen tuotantotoimintaan. Tässä usein tarvitaan perussuunnittelun lisäksi lähes kemistin osaamista, missä kannattaakin verkottua sopivan asiantuntijakumppanin kanssa. Tarvitaan tietotaitoa ja asioiden paikallista tarkastelua, yhteistyötä tilan ruohonjuuritasolla. Tulee hyödyntää olemassa olevaa kotimaista tietotaitoa jatkuvuuden ja pitkän tähtäimen kannattavuuden merkeissä.

Moni uusi asia kohtaa toiminnassamme muutosvastarintaa, tuttu ja turvallinen on sentään toiminut tähänkin asti. Jos ei olympiavoiton tasoisesti, mutta piirimestaruudessa kuitenkin. Eivätkä kaikki voi olla olympiavoittajia. Mutta itsekin toimialan uutena kasvona olen saanut kokea, että oli kyseessä sitten minulle tutummat yritystoiminnan, markkinoinnin ja myynnin asiat tai minulle uudet ja erityisen haasteelliset maatalouden kysymykset, opittavaa on joka päiväksi ja vastaukset pitää kysyä. Uudet asiat tuovat oman lisänsä työhöni ja toiminnan tulokselliseen kehittämiseen, samoin ovat asiat maataloudenkin toiminnassa. Kuten esimerkiksi Suomessa uusi ajattelu, miten nestemäisin lannoittein voi vaikuttaa maan pieneliötoimintaan ja siten sadon lopputulokseen vielä kasvukauden aikana. Tai miten pieneliöt saadaan auttamaan lehmää pysymään huippukunnossa ja siten saavuttamaan entistä parempi maidontuotannon taso. Yhteistyö ja tiedon hyödyntäminen ovat avainasemassa tulevaisuuden valintoja tehtäessä.

Uudet asiat pitää sopivan kumppanin kanssa saada palvelemaan omaa toimintaa pitkällä tähtäimellä. Tuttu turvallinen ei aina ole oikea tie ja aika kultaa muistotkin. Vanhat hyvät ajat olivat kuitenkin myös kovaa työtä, jota voimme nykyisin monesti tehostaa uusin menetelmin. Katsokaamme asioita nykytiedoin ja kulkekaamme eteenpäin.