Kyösti Arovuori
23.08.13

Osuustoiminta liiketoimintana

Osuustoiminnan roolin kasvattaminen parantaa tuottajien asemaa suhteessa päivittäistavarakauppaan. Asemaansa haluavat parantaa myös päivittäistavarakaupan kuluttajaosuuskunnat jäsentensä etujen vahvistamiseksi. Osuustoiminnan arvojen ja liiketoiminnan yhdistämistä muuttuvassa toimintaympäristössä käsiteltiin kesäkuussa julkaistussa PTT-katsauksessa 1/2013: Osuustoiminta liiketoimintana.

Osuustoiminnalla on Suomessa pitkät perinteet ja vahva asema. Kuluttajaosuuskunnista osuuskauppojen muodostama S-ryhmä on päivittäistavarakaupan markkinajohtaja, Osuuspankkien OP-Pohjola ryhmä on suurin kotimainen finanssitalo ja vuoden vaihteessa kahden keskinäisen vakuutusyhtiön fuusiosta syntynyt LähiTapiola merkittävä vahinkovakuuttaja. Tuottajaosuuskuntia on alun perin perustettu etenkin maataloustuotteiden jalostusta ja markkinointia varten. Kasvu, alati koveneva kilpailu sekä voimakas halu kansainvälistyä ovat pakottaneet osuuskunnat muutokseen. Muutokseen on reagoitu muodostamalla erilaisia hybridiorganisaatioita, joissa osuuskuntien ensisijainen rooli on toimia omistajana. Kotimaisen lihateollisuuden ydin muodostuu kahdesta osuuskuntien omistamasta pörssiyhtiöstä. Sekä HKScanissa että Atriassa äänivalta on tiukasti tuottajaosuuskuntien käsissä. Metsäteollisuudessa vastaava rakenne on Suomen kolmanneksi suurimmassa metsäyhtiössä, Metsä Groupissa. Kotimaiset maitomarkkinat puolestaan ovat tuottajaosuuskuntien kokonaan omistaman Valio Oy:n hallussa. Osuuskunnan harjoittaman liiketoiminnan tavoitteena on tuottaa omistajilleen taloudellista hyötyä. Näin ollen se ei eroa perusajatukseltaan muusta liiketoiminnasta lainkaan. Osuustoiminnan omistusrakenne perustuu kuitenkin lähtökohtaisesti osuuskunnan asiakkuuteen. Palveluiden ja tuotteiden käyttäjät ovat osuuskunnan omistajia. Vuosien saatossa liiketoiminnan kehitys on kuitenkin johtanut siihen, että etenkin tuottajaosuuskunnissa omistus ja käyttö ovat alkaneet erkaantua toisistaan. PTT-katsauksen 1/2013 artikkeleiden perusteella näyttää siltä, että kotimainen kuluttaja- ja tuottajaosuustoiminta toimivat lähtökohtaisesti samojen markkinalainalaisuuksien mukaan kuin mitkä tahansa muut yritykset. Päivittäistavarakaupassa halutaan olla vastuullisia ja yhteistyökykyisiä. Voimakkaasta kansainvälistymisestä huolimatta osuuskunnan jäsenyys ja siitä aiheutuvat tuotot halutaan jatkossakin pitää Suomessa. Tuottajaosuuskuntien muutos on ollut sidoksissa maatalouden muutokseen. Maatalouden rakennemuutos, kiristyvä kilpailu ja kansainvälistymisen vaatimat mittavat investoinnit ohjaavat tuottajaosuuskuntia kohti hybridirakenteita. Suomalainen elintarviketeollisuus on kulkenut tämän kehityksen kärjessä. Samalla osuuskunnat ovat kuitenkin erkaantuneet aikaisempaa kauemmas siitä perustoiminnasta, jota varten ne on alun perin perustettu. Tiivistettynä voi todeta, että yritysten kasvu, talouden rakenteen muutokset ja voimakas kansainvälistyminen ovat johtaneet siihen, että liiketoimintaa on pitänyt kehittää markkinoiden ehdoilla. Osuustoiminnan ytimessä olevat arvot ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Toisaalta kotimaisen osuuskuntataustaiset yritykset ovat pystyneet kehittämään toimintaansa siten, että ne pärjäävät markkinoilla suhteellisen hyvin.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja