Maataloustuotannon kannalta Ugandan luonnon ominaispiirteitä ovat hedelmällinen maaperä, runsas sademäärä ja lauhkea ilmasto. Ne luovat viljelyyn loistavasti soveltuvat olosuhteet.

Yllätyin nähdessäni miten runsaasti Ugandassa on ruokaa. Valtaosalla ugandalaisista on vähän maata viljelyssä (keskipinta-ala n. 1,1 ha). Satonsa myyntituloilla he maksavat lasten koulumaksut, verot ja terveydenhoitokulut. Samalla viljellään ruokaa omalle perheelle.

Lähestyessä pääkaupunkia Kampalaa tai ohittaessa kylän maaseudulla, tienvarret ovat täynnä pieniä kojuja, joista myydään ananaksia, banaaneja, pinaattia, perunoita, lihaa ja – vaikka mitä. Naisten kauniita ja värikkäitä vaatteita kaupataan lähes kaikkialla.

Maataloustuotanto on Ugandassa alkeellista, koneita ei ole ja ihmistyövoimaa käytetään todella runsaasti. Maa ei ole hyötynyt naapurimaidensa Kenian ja Tansanian tavoin kolonialismin mukanaan tuomasta edistyksestä eli koneista tai tieto-taidosta. Vuoteen 1962 asti Uganda oli Iso-Britannian protektoraatti, jossa ei nautittu länsimaisista edistysaskelista maataloudessakaan.

Maatiloja, jotka tekevät suuremman luokan bisnestä, on vähän. Vierailimme muutamilla tiloilla, joilla oli paljon maata omistuksessaan (esim. 80 ha). Näiden tilojen isäntäväki oli koulutettua ja ollut aiemmin töissä tilan ulkopuolella, esimerkiksi valtion palveluksessa. Nämä viljelijät puhuivat suunnitelmallisen toiminnan ja tilan laajentamisen tärkeydestä. Suunnitelmallinen tuotanto on varmasti yksi seikka, jossa Ugandassa on vara parantaa.

Vierailukohteenamme olevan lypsykarjatilan omisti leskirouva Philomina Kemijumbi Nshangano.

Intohimoista karjankasvatusta

Rouva Philomina on aloittanut viljelyn vuonna 1969 miehensä kanssa, mutta vasta eläkkeelle päästyään muuttanut asumaan tilalleen Mbararan lähistölle Lounais-Ugandaan. Hän on intohimoinen karjanjalostaja.

Vuonna 1982 tilalle ostettiin 30 paikallista ancole-rotuista nautaa. Karjan risteyttäminen aloitettiin vuonna 1989. Paikalliset ancole-lehmät saattavat lypsää 2-3 litraa päivässä verrattuna holstein-friisiläisten 25-30 litran päivätuotokseen. Risteyttäminen on siis perusteltua jo tuotoksen puolesta.

Ugandassa näkyi sekä ancole-, holstein-friisiläis- että ayrshire-rotuisia eläimiä. Lisäksi Philomina käyttää risteytyksissä jerseytä. Tilan karjaa hoiti aluksi karjapaimen, kunnes rouva muutti eläkkeelle jäätyään tilalle Kampalasta.

Nyt tilalla on 14 työntekijää, ja lisäksi 3 kausityöntekijää. Tilan liikevaihto on 140 miljoonaan shillinkiä (noin 41 000 euroa). Maidosta saa sadekaudella 300-400 shillinkiä/litra (9-12 senttiä) ja kuivana kautena 1 000 shillinkiä/litra (29 senttiä).

71-vuotias rouva on sitä mieltä, että 1 000 shillinkiä litralta olisi maidolle sopiva hinta myös sadekaudella. Hän kertoo että noin 67 % maidonhankintamarkkinoista on yhdellä yrityksellä. Jos yrityksiä olisi enemmän, hintakin voisi nousta.

Tilan eläimet lypsetään käsin. Valtio osti Philominalle lypsykoneen, mutta varaosia tai huoltoa ei ole saatavilla. Siispä lypsykone seisoo varastossa käyttämättömänä. Tilalla käytetään biokaasua navetassa ja asuintalossa energianlähteenä.

Rouva Philomina Kemijumbi Nshangano (oik.) yhdessä Kampalassa asuvan tyttärensä, Joyce M. Nyakairun, kanssa.

Kansainvälisten maataloustoimittajien ryhmä kävelemässä Philominan navetalle (oikealla).