Metsäteollisuuden investoinnit usein yhteydessä vientiin

Metsäteollisuuden investoinnit voidaan jakaa karkeasti kolmeen luokkaan käytetyn strategian mukaan. Markkinaperusteinen strategia pyrkii investoinnin avulla saavuttamaan uusia markkinoita. Resurssiperusteisessa strategiassa pyritään puolestaan turvaamaan jonkin strategisesti tärkeän resurssin saatavuus. Tehokkuusperusteisessa strategiassa pyritään hyödyntämään esimerkiksi tuotannon laajentamisen kautta mittakaavaetuja.

Suomessa kotimaiset raakapuuvarat riittävät jopa yli omien tarpeiden. Kotimaan markkinat ovat pienet, joten mittakaavaetujen hyödyntämismahdollisuudet ovat rajalliset. Suomi sijaitsee kaukana ulkomaisilta päämarkkinoilta. Muun muassa näistä tekijöistä johtuen, Suomen metsäteollisuuden ulkomaiset sijoitukset ovat historiallisesti olleet pääsääntöisesti markkinahakuisia.

Suomen ja Ruotsin vienti sekä kotimaan investoinnit kulkevat käsi kädessä

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuksien vienti sekä kotimaan investoinnit ovat pitkällä aikavälillä kehittyneet samalla tavalla. Se on seurausta ennen kaikkea vertailumaiden metsäteollisuuksien samanlaisesta tuotantorakenteesta ja markkinajakaumasta.

Viennin kehitys on ollut nouseva 1990-luvun alusta vuoteen 2012 molemmissa maissa. Ajallisesti metsäteollisuuden investoinneissa voidaan tunnistaa eroja. Suomen metsäteollisuuden kotimaan investointien nousupiikki ajoittui 80- ja 90-luvun taitteeseen. Ruotsissa investoinnit kohosivat voimakkaammin 90-luvun puolen välin jälkeen.

Investointien laskevasta trendistä johtuen metsäteollisuuden investointiaste on pienentynyt edellisiltä vuosikymmeniltä. Viime vuosina investointiaste Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuksissa on vaihdellut 2–4 prosentin välillä. Kuluvan vuosituhannen aikana investointien osuus tuotannon arvosta on ollut keskimäärin yli viisi prosenttia, edellisellä vuosikymmenellä sitäkin suurempi. Viime vuosikymmenen lopun taantuma laski varsinkin Suomen metsäteollisuuden investointiastetta rajusti.

Metsäteollisuuden suorat sijoitukset syynissä

Suomen metsäteollisuuden suorat ulkomaiset sijoitukset ovat vuosina 1996–2012 ylittäneet Ruotsin metsäteollisuuden sijoitukset. Viime vuosien aikana tilanne on kuitenkin kääntynyt toisinpäin. Ruotsista sijoitettujen pääomien yhteenlaskettu arvo on ylittänyt Suomen metsäteollisuuden ulkomaisen pääomakannan arvon.

Viime vuosina Suomen metsäteollisuuden pääoman sijoitusten virta ulkomaille on ollut jälleen nousussa, vaikka samaan aikaan ylikapasiteettia on purettu ulkomailla. Edellisestä investointikaudesta poiketen ulkomaisten pääoman sijoitusten virta on nyt kääntynyt metsäteollisuuden perinteisiltä markkinoilta muualle, kuten Itä-Eurooppaan, Kiinaan ja Etelä-Amerikkaan.

Mielenkiintoinen seikka investointikehityksessä on se, että tarkastelujaksolla Ruotsin metsäteollisuuteen on virrannut huomattavasti enemmän ulkomaisia sijoituksia kuin Suomen metsäteollisuuteen. Tilastojen perusteella ulkomaisten sijoitusten pääomakanta Ruotsissa on itse asiassa jopa ylittänyt Suomen metsäteollisuuden pääomakannan ulkomailla. Taustalla vaikuttaa useat suuret yrityskaupat, joihin myös suomalaiset metsäyhtiöt ovat olleet osallisina.

Metsäteollisuuden investointistrategiassa muutoksia

Ulkomaisten sijoitusten lisäykset ennen ja jälkeen vuosituhannen vaihteen sekä samanaikaisesti alkanut viennin arvon vähittäinen lasku voivat kertoa Suomen metsäteollisuuden osalta ulkomaisten investointien ja viennin substituutioluonteen jatkumisesta. Varsinkin investoinnit ulkomaiseen paperikapasiteettiin näyttävät vähentäneen rajusti paperin viennin arvoa Suomesta.

Myös investointistrategiassa on tapahtunut muutoksia edeltäviin vuosikymmeniin nähden. Globaalin kilpailun kiristyminen on tuonut mukanaan uuden ulottuvuuden Suomen metsäteollisuuden investointeihin. Kuiduttavan teollisuuden viimeisimmät uusinvestoinnit ovat suuntautuneet plantaasiviljelmien kupeeseen. Suomen metsäteollisuuden ulkomaisten investointien motiivi voi nykypäivänä olla siis yhä useammin myös raaka-aineresurssiin perustuva.

Metsäteollisuus investoi myös tulevaisuudessa Suomeen

Suomen metsäsektori elää paraikaa globaalin murroksen keskellä. Metsäteollisuus on siirtymässä kohti biotalouden aikakautta, jossa uusiutuvan raaka-aineen käytölle pyritään löytämään uudenlaisia hyödyntämismahdollisuuksia. Myös perinteisillä tuotesegmenteillä on näkyvissä valon pilkahduksia.

Investoinneilta vaaditaan tänä päivänä entistä korkeampaa tuottoa. Yhä useammin halvimman kustannusrakenteen omaava vaihtoehto vie voiton. Metsäteollisuuden uusinvestoinnit Suomessa kohdistuvat tulevaisuudessa entisestään korkean osaamisen ja lisäarvon tuotteisiin. Panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen varmistavat sen, että olemme biotalouden eturintamassa luomassa pohjaa uusille investointimahdollisuuksille.