Martti Yli-Kleemola
06.04.14

Lypsykarjataloutta, kosteaa vilua ja selviytymistä Ontarion maaseudulla

Perjantaiaamuun heräilimme tihkusateisessa ja harmaassa nollakelissä. Suunnaksi otettiin Mablebrae- Farms lypsykarjatila Jerseyvillessä.

Perjantaiaamuun heräilimme tihkusateisessa ja harmaassa nollakelissä. Suunnaksi otettiin Mablebrae- Farms lypsykarjatila Jerseyvillessä.

Matkalla poimimme kyytiin oppaaksi Jack Rodenburgin. Jack kertoi olevansa lähtöjään hollantilainen maatilan poika, joka oli 10-vuotias, kun perhe muutti Kanadaan. Hän on navettasuunnittelija, jonka tavoitteena on suunnitella täydellinen robottinavetta. Hän kertoi tehneensä nelisenkymmentä vuotta karjatalouteen liittyvää suunnittelua ensin neuvontajärjestössä ja sieltä eläköityään yksityisenä yrittäjänä.

Oppia ja näkemyksiä hän on hakenut mm. viidellä Suomeen kohdistuneella matkallaan, joilla hän on tutustunut johtaviin suomalaisiin navettasuunnittelijoihin. Hän uskoi omiin kykyihinsä ja oli sitä mieltä, että hänen navettaratkaisuissaan monet asiat ovat käyttökelpoisia myös Suomessa. Jack kertoi meille pitkät tarinat Kanadan maataloudesta päivän bussimatkojen aikana.

Onnellisen näköisiä eläimiä uutuusnavetassa


Ensimmäisen tilakohteen, Mablebrae- tilan isäntäpari Terry ja Mary-Lynne Howell toivotti meidät tervetulleiksi. He kertoivat olevansa sukunsa kuudes sukupolvi tilaa viljelemässä.

Muutama vuosi sitten, 45 -vuotiaina he olivat ratkaisun edessä: Jatkaako vanhalla systeemillä vai rakentavatko uutta? Uuteen päädyttiin.

Vuonna 2011 rakennettiin 21 x 70 metrin suuruinen navettarakennus, jonka ratkaisuihin isäntä on hyvin tyytyväinen. Navetassa on jo suunnitteluvaiheessa otettu huomioon tulevien laajennuksien helppous. 63 hiekkapetiä lypsylehmille, vapaat ruokintatilat ilman välirakenteita, erilliset tilat joutilaille ja poikiville.


Maplebrae- tilan navettakierroksella

Hiekkaa käytetään kuivittamiseen kuorma-autokuorma eli noin 23 tn viikossa. Käytetty hiekka vietiin pellolle lannoitus- ja maanparannusaineeksi.

Lypsyasemalla lehmät kävivät keskimäärin 3.7 kertaa päivässä, 2.8 kertaa lypsävät ja 0.9 kertaa on ohilyöntejä. Lehmät lypsävät keskimäärin 38 l/pv rasvan ollessa 4 % ja valkuaisen 3.2 %.

Työpäivä alkaa kello 6 aamulla, jolloin tietokoneraportit ja eläimet tarkastetaan. 8-9 välillä syödään aamiainen ja laitetaan lapset kouluun, minkä jälkeen työt navetassa ja pelloilla jatkuvat iltaan asti. Illalla 9 ja 10 välillä tehdään navetalla viimeiset tietokoneraporttien tarkistukset ja eläinten kunnon seurannat. Sunnuntaisin työskennellään vain viitisen tuntia.

Vähemmän mukava yllätys startatessa seuraavaan kohteeseen


Bussi käynnistyi mutta eipä lähtenyt liikkeelle. Eikä suostunut menemään vaihde päälle, vaikka Jarno oli kyynärpäitään myöten vaihdelaatikon ja sähkökaapin kimpussa, ja sai ’asiantuntevaa’ apua muilta matkalaisilta.

Siinä sitten istuskeltiin ja odoteltiin. Innokkaimmat kävivät katsastamassa isännän opastuksella tilan vanhaan navettaan tehdyn vasikkakasvattamon. Ei ihan niin siisti ja eläinystävällinen kuin uusi navetta.

Onneksemme emäntä pisti pikavauhtia kuppilan pystyyn ja meille oli tarjolla kuumat kahvit ja maukkaat leivonnaiset.

Runsas tunti odoteltiin ja korjausmies saapui, neuvojia suomalaiseen tapaan korjausmiehellä riitti. Eipä tullut kuntoon vaan seurasi bussinvaihto, kun paikalle tilattu vaihtobussi saapui.

Seuraava tutustumiskohde jätettiin suosiolla väliin ja siirryttiin suoraan lounaspaikkaan Elmhurst Inna ravintolaan, joka lypsykarjanpidon lopettanut tilallinen on perustanut vanhaan päärakennukseensa. Rakennukseen oli tehty mittavat korjaustyöt ja laajennukset, komea paikka ja hyvät pöydän antimet.


Pikavauhtia pystytetty kuppila Maplebrae- farmilla

Bussinvaihto

Eurooppalaisen byrokratian kynsistä menestyvän farmin pitäjiksi Kanadaan


Seuraavana kohteena olleen Ringia Farmin navetan edustan katoksessa bussista noustessa tuli ensimmäisenä mieleen, miten mahtaa tämän kevään maissin kylvön käydä, koska pellot näyttivät niin lumisilta.

Tilan Mulder-isäntäperhe piti vielä 1990-luvun alussa lypsykarjatilaa Hollannissa. Vuonna 1992 he muuttivat Kanadaan, hankkivat 120 ha peltoa sekä 80 lypsylehmää ja aloittivat tilanpidon.

Tällä hetkellä tilalla on 400 lypsylehmää ja nuorikarja. Karjan rehuntuotantoon on käytössä 700 ha omaa ja 450 ha vuokrattua peltoa. Pelloilla viljellään sinimailasta, maissia, vehnää ja papua.

Tila on perheyritys. Työvoimana isä ja kolme poikaa. Pojilla on kaikilla myös vakituinen työpaikka tilan ulkopuolella. Vierasta työvoimaa on 2 vakituista ja 2 osa-aikaista opiskelijaa.

Tilan lypsyasemalla on 50 paikkaa sisältävä karuselli. Aiemmin lehmät lypsettiin kolme kertaa, mutta nyt on siirrytty kahteen lypsykertaan. Lypsy vie lypsyaseman siivouksineen noin 2,5 tuntia.


Ringia Farmsin navetanedusta

Ringia Farmsin navetta

Maissinkylvöaika lähestyy

Lanta kierrätetään kuivatusprosessin kautta uudelleen kuivikkeeksi


Lanta tilalla johdetaan ensin prässiin, jossa puristetaan neste pois levitettäväksi pellolle ja kiinteä aine jatkaa kuivausrumpuun. Kuivauksen jälkeen tavara käytetään uudelleen kuivikkeeksi. Vakuuttivat, että tämä suljettu kierto toimii täydellisesti.

Kun kyselimme sopiiko systeemi esimerkiksi turpeella käytettäväksi, isäntäväki ihmetteli, mihin sitä turvetta tarvittaisiin. Riittää, kun on lantalassa tavaraa, se sitten prosessiin ja ’ikiliikkuja’ on valmis.

Lannankuivausrumpu

Prosessin läpikäynyttä lantaa valmiina kuivikkeeksi

Oppaamme kertomia yleisiä huomioita Kanadan maataloudesta

Tukien osuus tuloista on olematon. Karjatiloja ei tueta ja kasvinviljelytilat voivat saada jonkin verran tukea esim. suojakaistoihin ja ympäristöinvestointeihin sekä avustusta satovahinkovakuutuksiin. Tukien osuus voi olla korkeintaan 5 - 10 %:n luokkaa tilan liikevaihdosta.

Ruskea kulta eli liete säilötään joko pyöreissä säiliöissä tai suoraan navetan lattiaritilän alla noin 2,5 metrin korkuisessa säiliössä. Lietesäiliöitä ei yleensä kateta, koska sataa niin vähän, vain noin 750 mm /vuosi, mikä meikäläisittäin ajatellen ei ole vähän. Vancouverin seudulla säiliöt katetaan, koska siellä sataa enemmän, 2 metrin luokkaa vuosittain.

Navetan rakennuslupa edellyttää lietevaraston tilavuudeksi 240 päivän tarpeen. Lietettä saa levittää vain sulan maan aikana. Liete levitetään joko lietevaunuilla tai painetaan putkistolla suoraan pellolle, jossa putki yhdistetään joustavalla letkulla suoraan multauslaitteeseen jolla sijoitetaan peltoon.

Lisämaan hinta Ontariossa on ollut viime aikoina noin 50 000 Kanadan dollaria/ha, ja sitä ei ole juurikaan tarjolla. Helpointa on ostaa koko tila.

Päätöksentekoa ohjaa käytännön järki, ei byrokratia, mikä näin etukäteen terveisin Lealle kerrottakoon viestitettäväksi edelleen työyhteisön jäsenille.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja