Kannattaako ruokaa viedä sinne missä sitä kysytään, vai keskittyä oman naapurin ruokkimiseen?
Maatalouden hiilensidonta on nousemassa yhdeksi merkittävistä ilmastonmuutoksen hillitsemisen keinoista. Osana Altian Itämeri-sitoumusta osallistumme valittujen sopimusviljelijöidemme kanssa BSAG:n (Baltic Sea Action Group), Ilmatieteen laitoksen ja Sitran yhteiseen Carbon Action -hiilipilottiprojektiin.
Tänäkin vuonna toisen ja kolmannen sadon merkitys nurmien kokonaissadossa korostuu. Monilla paikoin saatiin riittävästi sateita vasta touko–kesäkuun vaihteessa ja siten nurmilla on hyvät edellytykset tuottaa hyvä toinen sato. Nopea kasvuunlähtö varmistetaan lannoittamalla nurmet heti niiton jälkeen YaraMila- tai YaraBela-lannoitteilla.
Peltoviljelyllä on vaikutusta ilmastonmuutokseen. Nyt viljapellosta karkaa hiiltä, mutta näin ei välttämättä tarvitse olla.
Uusista innovaatioista ja teknologioista voi lukea uutisista lähes päivittäin. Puukuiduista tehdään vaatteita, levän avulla tuotetaan energiaa ja sienirihmastoista pystytään kasvattamaan keinonahkaa - väitetään, että jopa rakentamaan talojakin. Uusia innovaatioita putkahtelee myös ruuantuotannon saralle, esimerkiksi kahvinpuruissa voi kasvattaa sieniä vaikka ikkunalaudallaan ja ruotsalaisen kerrostalon kellarista löytyy jo järjestelmä, joka tuottaa kasviksia ja kalaa talon asukkaille.
Fusarium-sienen tuottamat toksiinit aiheuttavat ongelmia viljoilla Suomessa. Viljan laadun seurannan näytteitä määritetään eniten kauralta, mutta myös vehnällä ja ohralla. Fusarium-kestävyys viljoilla on monimutkainen ominaisuus, mutta jalostuksessa tehdään tiiviisti töitä kestävyyden parantamiseksi.
Työturvallisuustyö ei tule koskaan valmiiksi. Se on jatkuva prosessi, johon kaikkien tulee osallistua hyvän ja turvallisen työpaikan takaamiseksi. Meidän on palattava työpäivän jälkeen kotiin yhtä terveinä kuin me aamulla olimme töihin lähtiessämme. Meidän on tehtävä töitä turvallisesti niitä hetkiä varten, jotka oikeasti merkitsevät. Meidän on myös oltava hyviä työkavereita ja antaa oman panoksemme turvallisen työympäristön luomiseksi.
Kasvukausi on ihan nurkan takana, ellei ole jo alkanut, ja toukotöiden kiivain vaihe on edessä. Myös kasvinsuojelutoimenpiteiden kausi lähestyy kovaa vauhtia. Kasvinsuojeluaineiden valinta on kenties jo tehty ja ruiskukin on toivottavasti testattu ja hyvässä kunnossa.Olosuhteista emme tässä vaiheessa vielä tiedä mitään, mutta kasvinsuojeluruiskutukset pitää pyrkiä tekemään silloin, kun olosuhteet ovat parhaat mahdolliset. Toivotaan, että sopivia käsittelyikkunoita ilmenee kasvukauden aikana tasaisin väliajoin. Yksi käsittelyn onnistumiseen vaikuttava tekijä kuitenkin usein jää vähemmälle huomiolle, nimittäin ruiskutusveden laatu.
Kasvinsuojeluaineiden oikea käyttö on hyvin tärkeää tehon, turvallisuuden, resistenssin hallinnan ja kannattavuudenkin kannalta. Väärä ainevalinta tai ruiskutusajankohta voi johtaa epätoivottuun lopputulokseen, jossa viljelykasvi voi vioittua ja tehot jäävät huonoksi. Myös tankkiseoksia tehtäessä on syytä olla mieluummin liian varovainen.
Otsikon mukaisen sanonnan olemme itse kukin kuulleet useita kertoja. On myös toinen sanonta: joka ei vanhaa tunne, ei voi uutta luoda. Tilastoja ja ennusteita on tärkeä opetella lukemaan ja tulkitsemaan. Siitä on hyötyä oman toiminnan suunnittelussa ja ainakin niistä saa hyviä keskustelun aiheita.
