Suomessa viljeltävistä kasveista sokerijuurikkaalla on logistiikkaan liittyvä erityispiirre, jota muilla kasveilla ei ole. Koko satomäärälle on yksi toimitusosoite, Säkylän sokeritehdas, ja toimitus tapahtuu vieläpä hyvin lyhyessä ajassa. Kuluneen kasvukauden olosuhteilla ja 11000 ha kylvöalalla voitaneen odottaa kokonaissadoksi n. 450 000 tonnia. Puhdasta juurikasta vastaanotetaan noin 8000 tonnia vuorokaudessa, joten käyntipäiviä on odotettavissa melko tarkkaan parin kuukauden verran.
Olet täällä
Blogi
Petri
Suvanto
Torstai
22/08/2019
Minna
Oravuo
Perjantai
16/08/2019
Puinnit ovat alkaneet. Syysviljojen sadot ovat yllättäneet positiivisesti, vaikka odotuksetkin olivat korkealla.
Eeva
Linnainmaa
Maanantai
29/07/2019
Radiossa heleä naisääni kehottaa laskemaan ja hyvittämään oma Itämeri-jalanjälki. Itämeren asiat kiinnostavat, joten siirrynkin mainoksen suosittelemalle nettisivuille, jonka kautta pääsen HS:n tekemällä laskurilla laskemaan henkilökohtaisen jalanjälkeni, jonka Itämereen jätän.
Ruksin laskuriin helsinkiläisen yksiöni, sekasyöjän ruokavalion ja yksityisautoilun. Kun painan ”Laske jalanjälkesi” -nappia, esiin pompsahtava sivu saa minut kihisemään kiukusta.
Venla
Kyttä
Maanantai
22/07/2019
Ennen kun vetää sen kuuluisan herneen nenään tänä sometuohtumisen aikakautena, kannattaa hetki pohtia kannattaako. Kaikki on nimittäin kiinni näkökulmasta.
Markku
Äijälä
Maanantai
15/07/2019
Boreal Kasvinjalostus on toiminut suomalaisten viljelijöiden, siemenkaupan ja teollisuuden kumppanina jo neljännesvuosisadan. Tuona aikana jalostusmenetelmät ja kenttäkoetoiminnan teknologiat ovat ottaneet melkoisia kehitysharppauksia, mikä on tuonut viljelijöiden ja sadon käyttäjien ulottuville jatkuvasti tuottavampia lajikkeita. Toimintaympäristön muuttuessa tarve paikalliselle kasvinjalostukselle on nyt ehkä suurempi kuin koskaan ennen.
Eeva
Linnainmaa
Keskiviikko
10/07/2019
Kannattaako ruokaa viedä sinne missä sitä kysytään, vai keskittyä oman naapurin ruokkimiseen?
Hannamari
Koivula
Perjantai
28/06/2019
Maatalouden hiilensidonta on nousemassa yhdeksi merkittävistä ilmastonmuutoksen hillitsemisen keinoista. Osana Altian Itämeri-sitoumusta osallistumme valittujen sopimusviljelijöidemme kanssa BSAG:n (Baltic Sea Action Group), Ilmatieteen laitoksen ja Sitran yhteiseen Carbon Action -hiilipilottiprojektiin.
Mervi
Seppänen
Perjantai
14/06/2019
Tänäkin vuonna toisen ja kolmannen sadon merkitys nurmien kokonaissadossa korostuu. Monilla paikoin saatiin riittävästi sateita vasta touko–kesäkuun vaihteessa ja siten nurmilla on hyvät edellytykset tuottaa hyvä toinen sato. Nopea kasvuunlähtö varmistetaan lannoittamalla nurmet heti niiton jälkeen YaraMila- tai YaraBela-lannoitteilla.
Minna
Oravuo
Maanantai
10/06/2019
Peltoviljelyllä on vaikutusta ilmastonmuutokseen. Nyt viljapellosta karkaa hiiltä, mutta näin ei välttämättä tarvitse olla.
Venla
Kyttä
Perjantai
31/05/2019
Uusista innovaatioista ja teknologioista voi lukea uutisista lähes päivittäin. Puukuiduista tehdään vaatteita, levän avulla tuotetaan energiaa ja sienirihmastoista pystytään kasvattamaan keinonahkaa - väitetään, että jopa rakentamaan talojakin. Uusia innovaatioita putkahtelee myös ruuantuotannon saralle, esimerkiksi kahvinpuruissa voi kasvattaa sieniä vaikka ikkunalaudallaan ja ruotsalaisen kerrostalon kellarista löytyy jo järjestelmä, joka tuottaa kasviksia ja kalaa talon asukkaille.