Maidontuotanto on nykypäivänä entistä haastavampaa liiketoimintaa, jossa kaiken täytyy toimia saumattomasti jokaisella lypsykerralla vuoden jokaisena päivänä. DeLaval haluaa varmistua että laitteistosi on jokaisella kerralla Lypsyvalmis!
Olet täällä
Blogi


Uuden ohrasadon laadusta on alun perusteella muodostunut rohkaiseva kuva. Hehtolitranpainot ovat olleet osittain hyvinkin korkeita, jopa reilusti yli 70 kg.

Ruokaa laboratoriosta -näkymää on maalailtu mediassa tasaiseen tahtiin, usein tekniikka edellä ja ilman maatalouden perustietoja. Perustellusti voi kuitenkin väittää, että maapallon väestö ja kotieläimet ruokitaan nyt ja tulevaisuudessakin peltojen ja viljelijöiden yhteistyöllä.

Suomessa viljeltävistä kasveista sokerijuurikkaalla on logistiikkaan liittyvä erityispiirre, jota muilla kasveilla ei ole. Koko satomäärälle on yksi toimitusosoite, Säkylän sokeritehdas, ja toimitus tapahtuu vieläpä hyvin lyhyessä ajassa. Kuluneen kasvukauden olosuhteilla ja 11000 ha kylvöalalla voitaneen odottaa kokonaissadoksi n. 450 000 tonnia. Puhdasta juurikasta vastaanotetaan noin 8000 tonnia vuorokaudessa, joten käyntipäiviä on odotettavissa melko tarkkaan parin kuukauden verran.

Puinnit ovat alkaneet. Syysviljojen sadot ovat yllättäneet positiivisesti, vaikka odotuksetkin olivat korkealla.

Radiossa heleä naisääni kehottaa laskemaan ja hyvittämään oma Itämeri-jalanjälki. Itämeren asiat kiinnostavat, joten siirrynkin mainoksen suosittelemalle nettisivuille, jonka kautta pääsen HS:n tekemällä laskurilla laskemaan henkilökohtaisen jalanjälkeni, jonka Itämereen jätän.
Ruksin laskuriin helsinkiläisen yksiöni, sekasyöjän ruokavalion ja yksityisautoilun. Kun painan ”Laske jalanjälkesi” -nappia, esiin pompsahtava sivu saa minut kihisemään kiukusta.

Ennen kun vetää sen kuuluisan herneen nenään tänä sometuohtumisen aikakautena, kannattaa hetki pohtia kannattaako. Kaikki on nimittäin kiinni näkökulmasta.

Boreal Kasvinjalostus on toiminut suomalaisten viljelijöiden, siemenkaupan ja teollisuuden kumppanina jo neljännesvuosisadan. Tuona aikana jalostusmenetelmät ja kenttäkoetoiminnan teknologiat ovat ottaneet melkoisia kehitysharppauksia, mikä on tuonut viljelijöiden ja sadon käyttäjien ulottuville jatkuvasti tuottavampia lajikkeita. Toimintaympäristön muuttuessa tarve paikalliselle kasvinjalostukselle on nyt ehkä suurempi kuin koskaan ennen.

Kannattaako ruokaa viedä sinne missä sitä kysytään, vai keskittyä oman naapurin ruokkimiseen?

Maatalouden hiilensidonta on nousemassa yhdeksi merkittävistä ilmastonmuutoksen hillitsemisen keinoista. Osana Altian Itämeri-sitoumusta osallistumme valittujen sopimusviljelijöidemme kanssa BSAG:n (Baltic Sea Action Group), Ilmatieteen laitoksen ja Sitran yhteiseen Carbon Action -hiilipilottiprojektiin.