Radiossa heleä naisääni kehottaa laskemaan ja hyvittämään oma Itämeri-jalanjälki. Itämeren asiat kiinnostavat, joten siirrynkin mainoksen suosittelemalle nettisivuille, jonka kautta pääsen HS:n tekemällä laskurilla laskemaan henkilökohtaisen jalanjälkeni, jonka Itämereen jätän.
Ruksin laskuriin helsinkiläisen yksiöni, sekasyöjän ruokavalion ja yksityisautoilun. Kun painan ”Laske jalanjälkesi” -nappia, esiin pompsahtava sivu saa minut kihisemään kiukusta.
Ennen kun vetää sen kuuluisan herneen nenään tänä sometuohtumisen aikakautena, kannattaa hetki pohtia kannattaako. Kaikki on nimittäin kiinni näkökulmasta.
Boreal Kasvinjalostus on toiminut suomalaisten viljelijöiden, siemenkaupan ja teollisuuden kumppanina jo neljännesvuosisadan. Tuona aikana jalostusmenetelmät ja kenttäkoetoiminnan teknologiat ovat ottaneet melkoisia kehitysharppauksia, mikä on tuonut viljelijöiden ja sadon käyttäjien ulottuville jatkuvasti tuottavampia lajikkeita. Toimintaympäristön muuttuessa tarve paikalliselle kasvinjalostukselle on nyt ehkä suurempi kuin koskaan ennen.
Kannattaako ruokaa viedä sinne missä sitä kysytään, vai keskittyä oman naapurin ruokkimiseen?
Maatalouden hiilensidonta on nousemassa yhdeksi merkittävistä ilmastonmuutoksen hillitsemisen keinoista. Osana Altian Itämeri-sitoumusta osallistumme valittujen sopimusviljelijöidemme kanssa BSAG:n (Baltic Sea Action Group), Ilmatieteen laitoksen ja Sitran yhteiseen Carbon Action -hiilipilottiprojektiin.
Tänäkin vuonna toisen ja kolmannen sadon merkitys nurmien kokonaissadossa korostuu. Monilla paikoin saatiin riittävästi sateita vasta touko–kesäkuun vaihteessa ja siten nurmilla on hyvät edellytykset tuottaa hyvä toinen sato. Nopea kasvuunlähtö varmistetaan lannoittamalla nurmet heti niiton jälkeen YaraMila- tai YaraBela-lannoitteilla.
Peltoviljelyllä on vaikutusta ilmastonmuutokseen. Nyt viljapellosta karkaa hiiltä, mutta näin ei välttämättä tarvitse olla.
Uusista innovaatioista ja teknologioista voi lukea uutisista lähes päivittäin. Puukuiduista tehdään vaatteita, levän avulla tuotetaan energiaa ja sienirihmastoista pystytään kasvattamaan keinonahkaa - väitetään, että jopa rakentamaan talojakin. Uusia innovaatioita putkahtelee myös ruuantuotannon saralle, esimerkiksi kahvinpuruissa voi kasvattaa sieniä vaikka ikkunalaudallaan ja ruotsalaisen kerrostalon kellarista löytyy jo järjestelmä, joka tuottaa kasviksia ja kalaa talon asukkaille.
Fusarium-sienen tuottamat toksiinit aiheuttavat ongelmia viljoilla Suomessa. Viljan laadun seurannan näytteitä määritetään eniten kauralta, mutta myös vehnällä ja ohralla. Fusarium-kestävyys viljoilla on monimutkainen ominaisuus, mutta jalostuksessa tehdään tiiviisti töitä kestävyyden parantamiseksi.
Työturvallisuustyö ei tule koskaan valmiiksi. Se on jatkuva prosessi, johon kaikkien tulee osallistua hyvän ja turvallisen työpaikan takaamiseksi. Meidän on palattava työpäivän jälkeen kotiin yhtä terveinä kuin me aamulla olimme töihin lähtiessämme. Meidän on tehtävä töitä turvallisesti niitä hetkiä varten, jotka oikeasti merkitsevät. Meidän on myös oltava hyviä työkavereita ja antaa oman panoksemme turvallisen työympäristön luomiseksi.