Peltojen muokkauksesta on käyty keskustelua vuosikymmeniä ja muokkaamattomien sänkipeltojen osuus syksyisessä maisemassa on kasvanut pikkuhiljaa kuin huomaamatta. Tänä syksynä havahduin ajatukseen, että kyntö näyttää aika rajulta toimenpiteeltä.
Olet täällä
Blogi
Anne
Kerminen
Torstai
17/10/2019
Minna
Oravuo
Maanantai
14/10/2019
Kesä oli liian kuuma ja kuiva, mutta syksy ihanteellinen rukiin kylvölle. Talvi oli leuto, mutta suojaava lumipeite satoi. Kasvukausi alkoi varhain. Paikoin oli kuivaa, mutta sateitakin saatiin. Elokuussa kuurotteli, mutta puintikelejäkin osui. Tällainen oli rukiin kasvukausi 2019. Lähes optimaalinen ja sato oli runsas. Tähän saakka meni siis hyvin. Tarjonta kuitenkin ylitti kysynnän ja vastaanottokapasiteetin. Hinta laski ja markkina romahti.
Marjaana
Peltola
Torstai
03/10/2019
Maidontuotannon kannattavuuden, ympäristövaikutuksien sekä eläinten ja ihmistenkin hyvinvoinnin kannalta on tärkeää löytää ne keinot, joilla lehmiemme keskimääräinen elinikä saadaan nousuun. Korkea uudistusprosentti rasittaa tilan taloutta eikä lehmien lyhyen tuotantouran aikana päästä hyödyntämään niiden parasta tuotantopotentiaalia.
Mika
Erkkilä
Maanantai
16/09/2019
Ikiaikainen tieto on, että kalkkia ja lietelantaa tai yleensäkään lantaa ei saa levittää pelloille samanaikaisesti, koska kalkki nostaa myös lannan pH:n ja tämä aiheuttaa typen haihtumisen taivaan tuuliin. Lannan pH:n nousulla ja typen haihtumisella on yhteys, mutta tehtyjen kokeiden perusteella näyttää, että ilmiön merkitys käytännön viljelyssä ei olekaan ratkaiseva. Hyvään tulokseen päästään oikealla kalkkivalinnalla ja lannan käsittelytekniikalla.
Elisa
Vettenranta
Torstai
05/09/2019
Maidontuotanto on nykypäivänä entistä haastavampaa liiketoimintaa, jossa kaiken täytyy toimia saumattomasti jokaisella lypsykerralla vuoden jokaisena päivänä. DeLaval haluaa varmistua että laitteistosi on jokaisella kerralla Lypsyvalmis!
Kari
Kiltilä
Maanantai
02/09/2019
Uuden ohrasadon laadusta on alun perusteella muodostunut rohkaiseva kuva. Hehtolitranpainot ovat olleet osittain hyvinkin korkeita, jopa reilusti yli 70 kg.
Tapio
Lahti
Keskiviikko
28/08/2019
Ruokaa laboratoriosta -näkymää on maalailtu mediassa tasaiseen tahtiin, usein tekniikka edellä ja ilman maatalouden perustietoja. Perustellusti voi kuitenkin väittää, että maapallon väestö ja kotieläimet ruokitaan nyt ja tulevaisuudessakin peltojen ja viljelijöiden yhteistyöllä.
Petri
Suvanto
Torstai
22/08/2019
Suomessa viljeltävistä kasveista sokerijuurikkaalla on logistiikkaan liittyvä erityispiirre, jota muilla kasveilla ei ole. Koko satomäärälle on yksi toimitusosoite, Säkylän sokeritehdas, ja toimitus tapahtuu vieläpä hyvin lyhyessä ajassa. Kuluneen kasvukauden olosuhteilla ja 11000 ha kylvöalalla voitaneen odottaa kokonaissadoksi n. 450 000 tonnia. Puhdasta juurikasta vastaanotetaan noin 8000 tonnia vuorokaudessa, joten käyntipäiviä on odotettavissa melko tarkkaan parin kuukauden verran.
Minna
Oravuo
Perjantai
16/08/2019
Puinnit ovat alkaneet. Syysviljojen sadot ovat yllättäneet positiivisesti, vaikka odotuksetkin olivat korkealla.
Eeva
Linnainmaa
Maanantai
29/07/2019
Radiossa heleä naisääni kehottaa laskemaan ja hyvittämään oma Itämeri-jalanjälki. Itämeren asiat kiinnostavat, joten siirrynkin mainoksen suosittelemalle nettisivuille, jonka kautta pääsen HS:n tekemällä laskurilla laskemaan henkilökohtaisen jalanjälkeni, jonka Itämereen jätän.
Ruksin laskuriin helsinkiläisen yksiöni, sekasyöjän ruokavalion ja yksityisautoilun. Kun painan ”Laske jalanjälkesi” -nappia, esiin pompsahtava sivu saa minut kihisemään kiukusta.