Kevät on saapunut sokerijuurikkaan viljelyalueelle tänä vuonna aikaisin. Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan yksikkö ilmoitti Facebook-sivuillaan roudan sulaneen 5.4.
Korkeakoulujen yhteishaku sulkeutuu lähipäivinä, eikä maatalousalat ole ainakaan viime vuosina komeilleet hakijatilastojen kärjessä. Tässä kuitenkin muutama syy, miksi jokaisen pitäisi edes harkita opiskelevansa maataloutta.
On perjantai, kello lähentelee neljää, työviikko alkaa kutakuinkin olemaan pulkassa. Muutama viesti vielä, tietokone kiinni ja pöytä siihen jamaan, että maanantaina voi reippaana aloittaa suhtkoht siistiltä pöydältä. Lannoiteopas ojennukseen ja maanantain ekat työt muistilapulle, jotta on helppo jatkaa. Takki päälle ja tukka putkella ruokakauppaan.
Monille kaura on kauraa, ohra ohraa ja vehnä vehnää. Maatalouden parissa työskenteleville on kuitenkin selvää, että kaikista viljelykasveista on olemassa useita erilaisia kasvilajikkeita. Viime kesänä Suomen pelloilla kasvoi lukuisia kauralajikkeita, joilla kaikilla on yksilöllinen lajikenimi. Osuvan nimen keksiminen lajikkeelle on meille kasvinjalostajille joka vuotinen ponnistus, johon voi liittyä hyviäkin onnistumisia.
Edelleenkin kaurasta tehdään hiutaletta ja keitetään maukasta puuroa. Myslien, välipalakeksien ja kauraleipien rinnalle ovat tulleet kaurajuomat, proteiinivalmisteet ja jopa kosmetiikkakäyttö. Vaikka erikoistuotteisiin tarvittava määrä on vielä suhteessa pieni, niin yhä useammin törmätään kysymykseen, minkälainen kaura olisi parasta mihinkin käyttötarkoitukseen?
Sampsan Maakuntapäiville Etelä-Pohjanmaan ruokaprovinssiin oli lähtenyt matkaan viidenkymmenen opiskelijan ryhmä ja saimme tehdasvierailulla Koskenkorvalla aikaan vilkasta ja mielenkiintoista keskustelua.
Näin totesi Tuntemattoman Sotilaan Lahtinen ja sai romaanissa aikaan ikimuistoisen hiilikeskustelun ihmisen alkulähteistä. Hän oli aikaansa edellä.
Matti Nykänen oli aikamme todellinen urheilu- ja viihdetähti, jonka sanainen arkku ei kenties ollut se hienostunein, mutta sitäkin aidompi ja suomalaisempi. Nykäsen ikivihreistä lausahduksista voi löytää viittauksia myös maatalouden nykytilaan.
Uuden kasvukauden alkuun on meillä Suomessa pakkasen ja hankien keskellä vielä aikaa. Talvikuukaudet ovatkin oivallista viljelynsuunnittelun ja valmistautumisen aikaa. Nyt hankitaan mm. kylvösiemenet, kasvinsuojeluaineet ja lannoitteet. Ja mitäpä tulisi lannoitteiden ostosta ilman tietoa peltomaan viljavuudesta?
Kuminan hinta on puhututtanut paljon viime aikoina – ymmärrettävästi. Hinta on laskenut muutaman vuoden takaisista huippuhinnoista ja tämä on harmittanut viljelijöitä, joihin itsekin lukeudun. Onneksi tämän suhteen on hyviäkin uutisia kerrottavana.
