Kuivan ja kuuman kesän jälkeen rikkakasvit ovat olleet todellinen ongelma harvoiksi jääneissä kasvustoissa. Valitettavasti jopa joku viljelijä jätti rikkatorjunnan kokonaan väliin huonon alkukasvukauden jälkeen. Onneksi kulunut syksy on ollut pitkä ja lämmin, joten aikaa on ollut torjua rikkakasveja glyfosaattivalmisteilla.
Olet täällä
Blogi


Kokeilin tänä vuonna jaettua lannoitusta viljojen osalta. Se osoittautui erinomaiseksi ratkaisuksi, vaikka itse kylvön jälkeen en enää kasvustoja lannoittanutkaan.

Koko maapallo elää parhaillaan ilmastonmuutoksen keskellä ja etsii parhaita keinoja muutoksen hillitsemiseen. Yhtenä keinona on nostettu esiin myös maanviljelijöiden rooli ilmastomuutoksen hidastajina sitouttamalla ilmakehän hiiltä takaisin viljelymaahan. Sinuakin varmasti kiinnostaa peltosi hiilen eli orgaanisen aineksen määrä nyt, ja miten se kehittyy vuosien saatossa? Hiilen määrän todentamiseen maaperässä soveltuu kaupallisista menetelmistä parhaiten ns. hehkutushäviö-määritys, jossa maanäyte poltetaan korkeassa, 550 °C lämpötilassa.

Vaikka jokaisena satovuotena saadaan viestejä niin huippusadoista kuin ennakko-odotusta matalammistakin sadoista, kuuman ja kuivan kesän jäljiltä kuminan kokonaissato näyttää muodostuvan varsin kohtuulliseksi.

Kasvukausi 2018 on kääntynyt sokerijuurikkaan osalta vaiheeseen, jossa viljelijän tehtävänä on lähinnä seurata kasvun ihmettä. Lievän sarkastisesti ajateltuna kuluva kasvukausi saattaa jäädä muistiin vuotena, jolloin sokerijuurikkaasta meinattiin saavuttaa ennätyssato.

Minun Maatilani -ohjelmisto on suosittu nautatilallisten keskuudessa, sillä se auttaa tilan hallinnointia ja on hyvä apuväline toiminnan kehittämisessä. Ohjelman moduulien ansiosta nautatilallinen voi valita juuri tarvitsemansa ominaisuudet palveluun – maksamatta mistään ylimääräisestä.

Tietoisuus kotimaisen ruuan laadukkuudesta on pikku hiljaa ja vähän kerrallaan levinnyt suomalaisten kuluttajien tietoisuuteen. Mutta vaikka kauppojen hyllyt notkuvat suomalaista hyvää, kuluttajan lempisana ”helppous” tulee kuitenkin esiin tuotevalinnoissa.

EU-tuomioistuin määritteli viime viikolla, että uudet kasvinjalostuksen geenieditointitekniikat kuuluvat geenimuuntelua koskevan lainsäädännön alle. Päätös on kasvinjalostuksen kehittämiselle toki hidaste, mutta ei este.

Kotimaisen valkuaisen tuotanto on noussut ykkösaiheeksi, koska rehuteollisuus on hakemassa vaihtoehtoja tuontivalkuaiselle ja tavoitteena on täysin kotimaisista valkuaisraaka-aineista tehty rehuseos.

Siksipä Ylistarossa on jälleen kasvamassa Tärkkelysohrakoe, jossa haetaan edelleen nykyisiäkin tuottoisampia ohralajikkeita: suurijyväisyyttä, tärkkelyspitoisuutta, satopotentiaalia ja viljelyvarmuutta. Ohralajikkeiden valikoima on nykyisinkin jo laaja, mutta tärkkelysohrakokeessa haluamme selvittää nimenomaan Koskenkorvan tehtaalle erityisen hyvin soveltuvia lajikkeita.