Onko suomalainen viljelijä liian omavoimainen?
Olet täällä
Blogi


Maidon hinnoittelu muuttuu korkeita pitoisuuksia suosivaksi. Erityisesti maidon rasvan arvo suhteessa valkuaiseen on kohonnut useissa maissa viime kuukausina. Suomessa Valio on ilmoittanut nostavansa rasvan arvoa ensi vuoden alussa. Korkeampiin pitoisuuksiin pystytään vaikuttamaan rehuilla ja ruokintakäytännöillä.

Koululaiset pääsivät tutustumaan Pro Ruis yhdistyksen järjestämässä tapahtumassa rukiin viljelyyn sekä myllyn ja leipomon toimintaan.

Tänä vuonna on kulunut 120 vuotta siitä, kun Paraislainen pientilallinen Otto Moberg perusti Pargas Kalkbergs Aktiebolagin (Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiö) vuonna 1898. Sen jälkeen nimi on muuttunut monta kertaa; tänään olemme Nordkalk Oy Ab. Nordkalk valmistaa monia erilaisia kalkkikivipohjaisia tuotteita lukuisille teollisuudenaloille, ja sovellustemme avulla parannetaan ilman ja veden laatua ja lisätään viljelysmaan tuottavuutta.

Hei maa! Olen vasta viime vuosina tajunnut, kuinka tärkeä sinä olet. Sinua pidetään helposti liian itsestään selvänä. Oikeastaan tärkeytesi tiedostaa vasta sitten, kun sinut on menettämässä. Sinulle pitää olla määrätietoinen, mutta hellä. Sinä väsyt helposti, jos joudut kannattelemaan raskaita taakkoja.

Maidontuotannossa puhaltavat muutosten tuulet. Eri maissa pohditaan minkälainen on tulevaisuuden maitotila ja miten koko maitoketju toimii. Maitoalakin tarvitsee uusia innovaatioita ja ketterää kehitystä.

Kevät on lähtenyt käyntiin hieman myöhässä, mutta säilörehun ensimmäinen sadonkorjuu lähestyy vääjäämättä nurkan takana. Säilörehun analysointi on ensisijaisen tärkeää märehtijöiden ruokinnassa. Oletko ottanut säilörehusta raaka-ainenäytettä?

Suomessa on noin 70 000 hevosta. Arvioiden mukaan näistä jopa noin viidennes on kuntoluokan mukaan ylipainoisia ja kansallisrotumme suomenhevosista jopa puolet. Ei ole liioittelua sanoa, että lihavuus ja siitä seuraavat oheissairaudet voivat olla hevosten seuraava kansantauti.

Kevään kylvösuunnitelmat on tehty ja nyt vain odotellaan peltojen kuivumista kylvökuntoon. Ennakkotietojen mukaan vehnäala olisi jäämässä hieman edellisvuosista. Tähän ei kuitenkaan ole mitään syytä, sillä vehnää tarvitaan Suomessa sekä elintarvike- että rehukäyttöön noin 770 miljoonaa kiloa. Viime kesänä vehnän tuotanto oli 800 miljoona kiloa. Hyvälaatuiselle vehnälle on myös vientimarkkinaa olemassa.

Maataloustuottajat ovat yhdessä viljaa käyttävän teollisuuden kanssa rakentaneet sähköistä viljakauppapaikkaa, Viljatoria. Kevään koittaessa torikauppa yleensä piristyy ja niin käy tässäkin tapauksessa, sillä Viljatori aukeaa toukokuun puolessa välissä osoitteessa www.viljatori.fi.