Olet täällä

Eerolla on asiaa

Eero MäkipääFarmit.netin uudessa juttusarjassa seuraamme kasvukauden etenemistä viljelijän ja Mtechin sovellusneuvojan Eero Mäkipään kanssa. Mäkipään tilalla tulevan kauden viljelysuunnitelmat on jo hiottu valmiiksi, ja nyt vain odotellaan kevättä. Uudistunutta Wisua hyödynnetään tilalla kirjanpidosta aina täsmäviljelyyn.

Wisu-viljelysuunnitteluohjelmaan voit tutustua täällä

Kasvukausi on edennyt Mäkipään tilalla. Lämpimän ja kuivan alkukesän jälkeen on jo saatu hieman vesisadettakin. ”Viljakasvustot ovat hyvän näköisiä, toivottavasti sade ehtii näkymään vielä jyvien painossa”, Eero Mäkipää toteaa.

Viljat näyttävät Mäkipään tilalla hyviltä, rypsi sen sijaan on kasvustoista kärsinein.Kasvukauden etenemistä Mäkipää on seurannut myös Wisun kautta ja puhelimeen onkin kilahtanut tekstiviestinä hälytyksiä kasvitautien riskeistä lohkoilla. ”Ehdin jo ennen ilmoitusta käydä ruiskuttamassa, mutta aika pian sen jälkeen WisuEnnusteesta tulikin jo kasvitautihälytystä”, Mäkipää kertoo.

WisuEnnuste ennakoi eri kasvitautien esiintymistä lohkolla perustuen lämpötilaan, kosteuteen, tuuleen, sateeseen, kasvilajikkeeseen, esikasviin ja muokkaustapaan. Ilmoituksen tautiriskistä WisuEnnusteen käyttäjä saa suoraan puhelimeensa.

Seuraavaksi Mäkipää suunnitteleekin jo pikkuhiljaa puimurin kuntoon katsomista, sillä puimaan hän odottaa tänä vuonna päästävän hieman tavanomaista aiemmin. ”Kasvustot näyttävät nyt melko tasaisilta, joten vaihtelu ei ehkä ole kovin suurta, mutta satokartoista sitten vasta oikeasti näkee lohkojen sisäisenkin vaihtelun, jota silmä ei näe”, Mäkipää pohtii.

Mäkipään tilalla kylvöt ovat jo orastuneet, mutta sadetta kaivataan kipeästi. ”Pellot ovat orastuneet kohtuullisen hyvin, eikä aukkopaikkojakaan näyttäisi olevan. Hyvälle kasvustolle sanoisin olevan paremmat lähtökohdat kuin viime vuonna, mutta vettä kaivattaisiin kovasti”, Eero Mäkipää kertoo.

Myös aiemmin vallinnut viileämpi sää vaikutti töiden etenemiseen. ”Rukiilla rikkojen torjuntaa joutui myöhästyttämään, kun kelit viilenivät ja oli kovin tuulista. Käyttämäni aine vaati +12°C lämpötilan, joten sopivia olosuhteita sai hakea. Lopulta rikkojen torjunta onnistui kuitenkin kohtuullisen hyvin.”

Wisu apuna lannoituksen kohdentamisessa

Myös syysviljojen hivenlannoitukselle oli tarvetta. ”Rukiissa oli havaittavissa fosforin ja mangaanin puutetta, joten ajoin vielä erikseen lisälannoitteen kasvustoille”. Mäkipää kertoo hyödyntäneensä lisälannoituksen suunnittelussa myös Wisua. ”Katsoin Wisusta lohkojen kasvustoindeksin ja painotin hivenlannoitusta hieman enemmän sitä tarvitseviin kohtiin.”

Seuraavaksi Mäkipään suunnitelmissa on kasvustojen tarkkailu kasvintuhoojien varalta. ”Rypsin kirppatarkkailun olen jo aloittanut. Torjuntakynnys ei ole vielä ylittynyt, mutta saatan ajaa torjunta-aineella pellon reunat, mikä saattaisi alentaa torjuntapainetta myöhemmin”, Mäkipää sanoo. ”Niin, ja sateita odotan ja toivon kovasti kaikkialle, missä niitä kaivataan”, hän lisää.

Kylvöt onnistuivat hyvin sään suosiessaMäkipään tilalla kylvöt on jo saatu tehtyä. Tänä vuonna tilalla kylvettiin kauraa ja vehnää siemeneksi sekä mallasohraa ja rypsiä. Näiden lisäksi pelloilla kasvaa syksyllä kylvettyä hybridiruista. ”Talven jäljiltä maat muokkautuivat hyvin. Pari kertaa kun ajoin tasausäkeellä, maa näytti jo hyvin hienojakoiselta”, Eero Mäkipää kertoo. ”Vielä kun säätkin suosi, niin voisi sanoa, että oli melko helpot kylvöt.”

Kylvöjen jälkeen sää on kylmentynyt huomattavasti ja pieniä lumisateitakin on nähty. ”Eiköhän kylmästä selvitä, kun mitään ei vielä näy maan pinnalla”, Mäkipää arvioi. ”Nyt kun vähän satoi vettäkin, niin voisi jopa toivoa, että kasvuun lähtö on ainakin viime vuotta parempi.”

MobiWisu apuna kylvöissä

”Kylvöjen aikana käytin MobiWisua, johon sai saman tien merkittyä mitä on tehnyt ja lisättyä lohkojen muistiinpanot ennen kuin ne unohtuvat. Myös suunnitelmia ja esimerkiksi lannoitusmääriä tulee tarkistettua, kun ne kulkevat aina puhelimessa mukana”, Mäkipää kertoo. ”Sen verran kyllä kävin tietokoneella, että laskin uudet lannoitemäärät muutamalle lohkolle, joiden suunnitelmat muuttuivat.”

Seuraavaksi Mäkipää suunnittelee rukiin rikka-aineiden ruiskutusta, kunhan sää sen sallii. Suunnitelmissa on myös seurata Wisun satelliittikuvia kasvustoista. ”Satelliittikuvia on tullut Wisuun jo huhtikuun alusta asti ja ruispeltoja on tullutkin seurailtua. Kun muut kasvustot alkaa orastaa, niin niitäkin on mielenkiintoista katsella”, Mäkipää tuumii.

Ruiskasvusto on heräilemässä kasvukauteen Mäkipään tilallaWisusta on apua myös viljelysuunnitelman eri toimenpiteiden huomioimisessa. ”Viljelykierron suunnittelussa auttaa, kun näkee helposti mitä on edellisellä kaudella ollut milläkin lohkolla. Myös lannoitussuunnittelun teko on tärkeää ja Wisussa onkin mahdollisuus tarkastella esimerkiksi laskennallista ravinnetasetta” Mäkipää muistuttaa.

Mäkipään tilalla lannoitussuunnitelma on jo tehty ja lannoitteet tilattu. ”Ympäristökorvausten mukaisesti kun toimitaan, niin pyrin hyödyntämään satotasokorjauksia. Mennään aika lailla sen mukaan kuinka paljon saa lannoittaa ja siitä säädellään kasvin tai lohkon ominaisuuksien mukaan. Merkittävä perusasia on se, että valitsee lohkolle ja kasville sopivan lannoitteen. Ei kaikkeen samaa, muttei myöskään liian suurta valikoimaa.”

Tulevaisuudessa suunnitelmissa olisi hyödyntää myös satodataa. ”Puimurissa on satokartoituslaite, mutta vielä en ole pystynyt hyödyntämään dataa esimerkiksi tulevan kauden lannoituksessa. Kun dataa kertyy vuosien varrella enemmän, lannoitustakin on hedelmällistä sitten pohtia sen pohjalta.”, Mäkipää pohtii.

Wisu on osoittautunut oivaksi ohjelmaksi viljelysuunnitelmien teossa. Koska Wisu on pilviohjelma, viljelysuunnitelman saa auki missä tahansa ja Mobiwisulla vaikkapa traktorin hytistä tehdyt kirjaukset päivittyvät reaaliaikaisesti myös Wisuun.

”Teen lannoituslaskennan ja muistiinpanot etukäteen, jolloin peltotöiden alkaessa voi vain katsoa mitä on suunniteltu. Töiden ajan täytän peruslohkokirjanpitoa lähes reaaliaikaisesti Mobiwisun avulla. Olen huomannut sen olevan toimiva kirjaustapa” Mtechin sovellusneuvoja Eero Mäkipää kertoo.

Wisu kannattaakin ottaa käyttöön jo hyvissä ajoin ennen kasvukauden käynnistymistä. ”Kun tuntee ohjelman, sitä osaa hyödyntää paljon paremmin. Lisäksi hyvien suunnitelmien tekeminen helpottaa käytännön työntekoa. Kun ajoissa laittaa perusasiat kuntoon, kuten päivittää alat tulevalle kaudelle ja alkaa suunnitella kasveja, on helppo nähdä kokonaiskuvaa, kuinka iso ala on milläkin kasvilla ja millaisella paletilla mennään”, Mäkipää pohtii.

Uudistuneella Wisulla on kätevä hoitaa viljelyn ja lannoituksen suunnittelu sekä ravinnetaselaskenta ja tehdä lohkokohtaisia viljelymuistiinpanoja, viljavuustietojen hakuja tai esimerkiksi sähköisiä tukihakuja. Ohjelma huomioi viljelysuunnittelussa aina Suomen viljelyolosuhteet ja voimassa olevat ympäristötuen säädökset.

Mäkipään mielestä uudistuneen Wisun yksi isoin etu on se, että ohjelmalla voi käyttää täsmäviljelyyn liittyvää tekniikkaa aiempaa monipuolisemmin.

”Uudistuneessa Wisussa on mahdollisuus hyödyntää entistä paremmin paikkatietoa tuomalla esimerkiksi satokarttoja ja dronekuvia palveluun ja muodostamalla niistä karttoja. Ohjelman avulla voidaan myös luoda työnohjaustiedostoja työkoneille Isobus-tekniikkaa hyödyntämällä”, Mäkipää jatkaa.

Isobus on vakiintunut järjestelmä, joka takaa traktoreiden ja muiden työkoneiden yhteisen kielen valmistajasta riippumatta.

Mäkipään tilalla kalusto rajoittaa jonkin verran aivan uusimman täsmäviljelytekniikan hyödyntämistä. Urakointipalveluja ostamalla täsmäviljelyn etuja voisi hyödyntää ilman kaluston uusimistakin. Mäkipää on vaihtoehtoa miettinyt, mutta toistaiseksi mennään nykyisellä mallilla.

”Tätä voisi luonnehtia karvalakkimallin täsmäviljelytyyliksi. Wisua pääsee kyllä hyödyntämään, vaikkei kalusto olisi uusinta uutta. Ohjelmasta saa esimerkiksi satelliittikuvat, joissa on normalisoitu kasvillisuusindeksi. Olen suunnitellut jakavani lohkoa sen perusteella hyviin ja huonoihin kohtiin ja lannoittaisin niitä sitten eri määrillä. Silläkin pääsee täsmäviljelyssä jo hyvin alkuun.”

Mtechin sovellusneuvoja Eero Mäkipää ei ole jättänyt asioita viime tinkaan. Tulevan kasvukauden viljelysuunnitelmat on lyöty lukkoon jo pari kuukautta sitten.

Mäkipään tilalla Loimaalla on ollut pitkään siementuotantoa, ja sitä tullaan harjoittamaan myös ensi kesänä. Kauran ja kevätvehnän siementuotannon lisäksi 62 hehtaarin peltoalalle mahtuu monipuolinen kattaus erilaisia viljelykasveja kuten syyshybridiruista, mallasohraa, kevätrypsiä sekä lisäksi ekologisena alana maanparannusnurmea.

Mäkipään mukaan vähempikin olisi ehkä riittänyt. ”Sitä aina innostuu, kun yrittää saada viljelykierron kannalta järkeviä kasvivalintoja. Sitten ollaankin kasvukaudella ihmeissään, että piti näin paljon eri kasveja ahnehtia”, hän naurahtaa.

Suunnitelmia toki muutetaan olosuhteiden niin vaatiessa. Kuitenkin jos kasvukaudesta vain tulee jotakuinkin normaali, ei syytä muutoksiin ole.

”Tuntuu, että kahden perättäisen poikkeuksellisen kasvukauden jälkeen mikään ei voi enää yllättää. Uskon kyllä, että vaihteeksi tulisi ihan normaali vuosi, vaikkei siihen voi tietysti täysin tuudittautua. Hyvällä ja odottavalla mielellä olen”, Mäkipää kuvailee tunnelmiaan kevättä kohti mentäessä.

 

Samankaltaista sisältöä