Maa- ja metsätalousministeriön villisikatyöryhmä linjasi viime vuonna, että villisikakantaa tulisi vähentää puoleen siitä, mitä se oli vuonna 2024. Villisikakannan koon hillintä on yksi keino torjua afrikkalaisen sikaruton maahantulo. Tavoitteena on estää villisikakannan leviäminen uusille alueille. Ruokaviraston mukaan villisikojen aktiivista metsästystä on tarpeen jatkaa koko maassa, erityisesti Etelä-Pohjanmaalla.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen villisikakannan koko oli tammikuussa hieman alle 2 500 yksilöä. Kanta-arvio viittaisi villisikakannan jälleen kasvavan muutaman vuoden pienenemisen jälkeen. Arvion mukaan kanta on nyt samankokoinen kuin pari vuotta sitten.

Afrikkalainen sikarutto leviää Euroopassa

Tauti leviää Euroopassa, ja sitä esiintyy myös naapurimaissamme Virossa ja Venäjällä. Ruotsissa tautia tavattiin vuosina 2023–2024, laajan torjunnan avulla se saatiin hävitettyä.

Villisikojen kattava ja ajantasainen tutkiminen on tärkeää taudin mahdollisen maahantulon havaitsemiseksi nopeasti.

Afrikkalaisen sikaruton torjunnassa tärkeää on myös seurata taudin esiintymistä luonnonvaraisissa villisioissa. Ruokavirasto toivoo näytteitä sekä metsästetyistä että kuolleena löytyneistä eläimistä. Viime vuonna Ruokavirastoon tutkittavaksi toimitettiin villisikanäytteitä aktiivisemmin kuin vuonna 2023.

Palkkioita näytteistä

Jos löydät kuolleen tai sairaalta vaikuttavan villisian, ilmoita siitä nopeasti kunnaneläinlääkärille, jotta eläin saadaan tutkittavaksi. Ilmoittajalle maksetaan sadan euron ilmoituspalkkio.

Ruokavirasto kannustaa lähettämään näytteet myös metsästetyistä villisioista. Virustutkimusnäytteiden lähettämisestä maksetaan 40 euron näytepalkkio ja naarasvillisiasta 60 euron lisäpalkkio, jos näytteeksi lähetetään myös pala kohtua. Palkkion saamiseksi tulee lähettää lasku Ruokavirastoon ja palkkio maksetaan joko metsästäjälle tai metsästysseuralle.

Lähde. Ruokavirasto (Koko uutinen täällä.)