Olet täällä

Sokerijuurikas on vuoden juurikasisännän tilan kannattavin kasvi

Sokerijuurikas on vuoden juurikasisännän tilan kannattavin kasvi

Vuoden 2019 juurikasisäntä Mika Lehtinen pääsee vuosi vuodelta tasaisen hyvään sokerisatoon. Onnistuneen sadon resepti on aina sama: toimiva salaojitus, maarakenne ja hyvä viljelykierto. Mika Lehtinen viljelee Kemiössä sukutilaansa yhdessä veljensä kanssa. Juurikas on ollut mukana yhtäjaksoisesti vuodesta 1992. 

Mika Lehtinen on kasvanut maatilalla Kemiössä, joten viljely on kuulunut hänen elämäänsä aina. Hänen isovanhempansa muuttivat Perniöstä Kemiöön vuonna 1958 ja aloittivat maanviljelyn. Juurikas tuli mukaan 70-luvun loppupuolella, kun Lehtisen vanhemmat innostuivat kokeilemaan sitä yhdessä naapuriensa kanssa. Innostus ei silloin kantanut pitkälle, sillä juurisadot eivät olleet riittävän hyviä taimipoltteen vuoksi. Lehtisen isä otti juurikkaan mukaan uudestaan vuonna 1992. Heti samana vuonna hänet palkittiin Melasniemen laatupalkinnolla, kun tehtaalle viedyn juurikkaan laatu oli erittäin korkea. 

Tilalla tehtiin seuraava sukupolvenvaihdos vuonna 2002. Lehtinen tuli silloin mukaan veljensä avuksi, mutta hän työskenteli päätoimisesti vielä tilan ulkopuolella. Vuonna 2012 hän jätti toisen työnsä ja siirtyi täysipäiväisesti viljelyyn. Juurikkaaseen alettiin tosissaan panostaa vuonna 2013, ja sen jälkeen juurikkaan pinta-ala on tilalla kasvanut joka vuosi. 

Pellot kuntoon ja satotasot nousuun

Lehtisellä on yhteensä 116 hehtaaria peltoa, joista 70 % soveltuu hyvin juurikkaalle. Valtaosa pelloista on savimaata, joka on paras viljelymaa juurikkaalle. Hieta- ja multamaita on lisäksi jonkin verran. 

Vuonna 2013 noussut juurikkaan hinta innosti pohtimaan, mitä tilan peltolohkoja aletaan kunnostaa, jotta juurikas saadaan todella menestymään. Maanparannusta lähdettiin tekemään jo alkuvuosina kalkituksella, oikeanlaisella viljelykierrolla, mutta se ei parantanut maata vielä riittävästi, vaan avuksi piti ottaa salaojitus.  Salaojitukseen panostettiin merkittävästi vuosina 2015-2018, ja siihen tehdyt investoinnit on koettu erittäin kannattaviksi. Salaojitus on auttanut juurikkaan lisäksi parantamaan syysviljan satotasoja. 

Juurikasisäntä Lehtinen vannoo rakennekalkituksen nimeen. 
- Suosittelen ehdottomasti rakennekalkitusta kaikille. Siinä on paljon potentiaalia eikä se maksa enempää kuin tavallinen kalkki. Rakennekalkilla saa hyvän muruisen maarakenteen, Lehtinen sanoo. 

Viljelymaan pH on ollut 6 – 7 välillä, ja nyt sitä on vielä jopa hieman nostettu.
Lannoituksessa Lehtinen käyttää naudan kuivikelantaa. Siinä on vähän fosforia ja paljon kaliumia sekä orgaanista ainesta, joten se on helppo sijoittaa pellolle ja on erinomainen juurikkaan pohjalannoitus. 

Viljelykierrosta hyötyvät niin juurikas kuin syysviljatkin

Lehtisen tilalla on tällä hetkellä käytössä viljelykiertomalli, jossa juurikas on samalla lohkolla kaksi vuotta ja sen jälkeen lohkolla on kolme välikasvia. Välikasveihin ovat kuuluneet muun muassa öljykasvit, mutta niiden tilalle harkitaan tulevalle kasvukaudelle muita vaihtoehtoja. 
-Kuten SjT:n tutkimuksetkin ovat osoittaneet, öljykasvit toimivat isäntäkasveina ankeroiselle ja siksi päädyimme vaihtamaan kuminaan. Kuminan jälkeen viljelemme ruista, teemme rakennekalkituksen tarpeen mukaan ja sen jälkeen viljelemme lohkolle juurikasta, Lehtinen kertoo. 

Kumina on siinäkin mielessä hyvä välikasvi, koska kaksivuotisena se vähentää pellon muokkaustyötä. Vahvan paalujuurensa ansiosta se elävöittää ja kuohkeuttaa maata hyvin. 
- Myös ruis on erittäin hyvä juurikaskierrossa, koska sillä on vahva juuristo ja se jättää maahan riittävästi olkimassaa, mikä auttaa kuorettumisen ehkäisyssä, Lehtinen kertoo. 

Juurikas otettiin viljelykiertoon mukaan, koska sillä on selkeästi parempi kannattavuus kuin viljoilla. Juurikas on osoittautunut erittäin hyväksi esikasviksi viljoille juuri lehtien korkeiden ravinnepitoisuuksien vuoksi.  
- Juurikkaan jälkeen viljojen kasvustot ovat paljon terveemmän näköisiä. Tämän huomaa selkeästi varsinkin kevyemmillä mailla, Lehtinen sanoo. 

Juurikkaalle sopivaa viljelymaata on Lehtisen tilalla yhteensä 80 hehtaaria, joten yksittäisenä vuonna yli puolet tilan pelloista olisi mahdollista laittaa juurikkaalle. Hyvä viljelykierto on kuitenkin tärkeää muistaa, ja nyt kun kumina on mukana viljelykierrossa, Lehtinen harkitsee kierron muuttamista niin, että kahden juurikasvuoden jälkeen lohkolla on neljä vuotta välikasvia ennen seuraavaa juurikkaan kylvöä. Tämä kierto sopisi ainakin  savisemmille maille, joissa syysvilja on mukana kierrossa. Lehtinen painottaakin syyskasvien merkitystä. Niillä pysytytään pitämään huolta maan rakenteesta ja kasvipeitteisyydestä. 

Hyvä sato vuodesta toiseen

Lehtisen tilalla kylvettiin viime kasvukaudella juurikasta  27,5 hehtaarin alalle. Keskisato oli  53 tonnia hehtaarilta. 
- Meillä on tasaisen hyvä sato vuodesta toiseen, sokerisato on vaihdellut  8,0– 9,6 hehtaarilta. Pidämme maan kunnossa, niin sadossa ei pääse tapahtumaan isoja vaihteluja, Lehtinen kertoo. 

Lehtinen teettää kylvön, harauksen ja noston urakointityönä. Tilalla on ollut sama urakoitsija vuodesta 1992 lähtien. Urakoitsija tekee kylvö- ja nostotöitä myös muille alueen viljelijöille, joten paikkakunnalta löytyy osaamista ja koneita myös uusien viljelijöiden avuksi.

Kylvö tehdään heti kun maa sen sallii. Liikkeellä ollaan yleensä noin viikkoa ennen alueen muita viljelijöitä, mikä tarkoittaa sitä, ettei huhtikuussa kylväminenkään ole harvinaista. Kun juurikas on taimettunut hyvin, se kestää hyvin kuivuttaakin. 
- Juurikas on kyllä meillä ollut kannattavin kasvi. Tietynlainen panostus juurikkaaseen kannattaa, sillä se parantaa koko tilan kannattavuutta, Lehtinen sanoo. 

Hän muistuttaakin, että tilaa täytyy ajatella kokonaisuutena ja kasvit täytyy valita niin, että ne tukevat toinen toisiaan. 

Tekijä: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä