Olet täällä

Vuoden juurikasisäntä odottaa ennätyssatoa

Sokerijuurikkaan kasvukausi on ollut erinomainen Lehtisen tilalla Kemiössä.

Sokerijuurikkaan kasvukausi on ollut erinomainen Lehtisen tilalla Kemiössä. Sadetta saatiin alkukasvukaudesta niukasti, mutta juurikas ei ole siitä kärsinyt – savimaalla kosteutta on riittänyt ja juurikas on osannut hyödyntää sen hyvin. Juurikkaat olivat heinäkuun lopussa jo reilun kokoisia. Parhailta peltolohkoilta vuoden juurikasisäntä odottaa jopa ennätyssatoa. 

Tänä keväänä Mika Lehtinen kylvi juurikasta 29,4 hehtaarille. Pinta-ala nousi hieman viime vuodesta, ja tavoitteena on, että myös sato nousee tällä kasvukaudella. 
- Viime kasvukaudella keskisatomme oli 53 tonnia hehtaarilta. Tänä vuonna juurikas on siirtynyt viljelykierrossa eri pelloille, ja tavoitteena on saada parhailta peltolohkoilta 70 tonnin hehtaarisato, Lehtinen kertoo. 

Tavoitteeseen on hyvät mahdollisuudet päästä, sillä jo heinäkuun lopussa juurikkaat olivat kasvaneet reilun kokoisiksi. 

Kylvöille pääsiäisenä

Juurikkaan kylvöt aloitettiin Lehtisen tilalla pääsiäissunnuntaina, ja viimeiset lohkot oli kylvetty 26.4. Kylvön jälkeen kärsittiin vielä yöpakkasista, mutta juurikas selvisi siitä täysin.
- Kylvimme hallavimmat paikat viimeisinä, joten niissä taimet eivät olleet onneksi vielä kovin pinnalla yöpakkasten aikaan, Lehtinen kertoo. 

Sadetta on saatu niukasti, mutta juurikas on onnistunut hyödyntämään vähäisenkin kosteuden eikä ole kärsinyt kuivuudesta. 
- Savimailla maapohja on niin märkää, että vielä heinäkuussakin sai kaivettua pellosta kosteaa maata esiin. Juurikkaita tarkastelemalla huomaa, miten hyviä ne ovat hyödyntämään kaiken kosteuden: juuren ympärillä löytyy kostea rinkula, vaikka muuten maa olisikin pinnalta kuivaa, Lehtinen toteaa. 

Kemiössä saatiin sadetta vappuna 15 mm, touko-kesäkuussa 63 mm ja heinäkuussa 69 mm. Kasteluja pelloille ei ole tehty. 

Juurikkaan ruiskutuksissa on käytetty runkona Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksen jaettua ruiskutusohjelmaa, eli rikkaruiskutuksia tehtiin neljä kertaa heinäkuun loppuun mennessä. Ruiskutusohjelma on toiminut hyvin. 

Lisälannoituksena pelloille ajettiin kalisuolaa ja kalisulfaattia kesäkuun lopussa. Lehtinen käyttää peltojensa lannoituksessa myös karjanlantaa. 

Viljelykierto ja hyvä maarakenne edesauttavat erinomaista satoa

Tänä vuonna juurikas siirtyi peltolohkoille, joilla kasvoi aeimmin kuminaa ja syysruista. Hyvät esikasvit sekä lohkoille tehty rakennekalkitus ovat muokanneet maarakenteen erinomaiseksi. 

Lehtisen tilalla noudatetaan viljelykiertoa, jossa juurikas on samalla peltolohkolla kaksi kasvukautta ja sen jälkeen lohkolla viljellään muita kasveja. Tänä keväänä juurikas kylvettiin lohkoille, joissa oli aiemmin kasvatettu kuminaa ja syysruista. 

Maarakenteeseen panostaminen kannattaa, ja Lehtinen on saanut siitä myös käytännön osoituksen.  
- Hankimme vuonna 2003 lisää peltoalaa aivan vanhojen peltojemme vierestä, tien toiselta puolen. Näihin maihin ei ollut panostettu riittävästi, ja ensimmäinen juurikassato oli noin 20 tonnia hehtaarilta pienempi kuin viereisillä lohkoilla, vaikka maalaji on molemmilla sama, Lehtinen kertoo. Peruskunnostusten jälkeen sato oli vuosina 2017 ja 2018 60 tonnia.

Hyvät esikasvit sekä lohkoille tehty rakennekalkitus ovat muokanneet maarakenteen erinomaiseksi.

Nostoihin valmistaudutaan aumapaikkoja parantamalla

Ennen nostoja Lehtinen aikoo vielä käydä aumapaikat läpi ja tehdä niihin laajennuksia ja vahvistuksia. Tarkoituksena on varmistaa, että rekka pääsee hyvin ajamaan auman viereen ja kääntymään, vaikka tulisi koviakin sateita. 

Myös aumamateriaalit on katsottava läpi ennen nostoja. Lehtisellä on jäljellä vielä toptexejä, joita hän auman peittoon aikoo käytää, mutta hän käyttää aumapeitteenä myös olkea. 

Nostot käynnistellään nostourakoitsijan ja tehtaan aikataulujen selvittyä. Lehtisen tavoitteena kuitenkin on, etteivät nostot jää liian myöhälle, jotta nostamaan päästään hyvässä säässä. 

Haastattelu on tehty 31.7.2019 Juurikassarka-lehteen

Tekijä: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä