Säkyläläinen Kimmo Kankare ryhtyi ensikertaa sokerijuurikkaan viljelijäksi keväällä 2019. Juurikkaassa kiinnosti sen välikasviarvo, ja kun naapurista löytyi pitkän linjan viljelijä mentoriksi, oli kokeiluun helppo ryhtyä. Kankare osasi odottaa hyvää satoa, mutta koko 100-vuotisen sokerijuurikkaan viljelyn historian ennätyssato yllätti.

Kankareen sukutilalla kokeiltiin sokerijuurikkaan viljelyä 50-60-luvulla, mutta sen jälkeen juurikas ei ole kuulunut tilan viljelykasveihin. Tila sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Säkylän sokeritehtaasta, joten Kankaretta on kosiskeltu juurikkaan pariin jo useana vuonna. Viimeisin soitto viime vuoden syksyllä osui tilan töiden kannalta sopivaan kohtaan, ja Kankare jäi miettimään asiaa tarkemmin.

- Olin miettinyt sokerijuurikasta jo aiemminkin, sillä sen välikasviarvo kiinnosti. Tein kannattavuuslaskelmia ja ne osoittivat, että hyvällä keskisadolla juurikas on kannattava kasvi, joten päätin ryhtyä kahden vuoden kokeiluun, Kankare kertoo.

Ensimmäinen kausi meni nappiin ja Kankare ylsi ennätykselliseen 79,4 tonnia hehtaarilta keskisatoon. Näin suurta keskisatoa ei suomalaisen juurikkaan viljelyn historiassa ole aiemmin saavutettu.

- Tällä sadolla juurikas oli selkeästi tilani kannattavin kasvi, ja laskelmieni mukaan jo 50 tonnia hehtaarilta keskisato riittää siihen, että juurikas nousee tilan kannattavimmaksi kasviksi, Kankare kertoo.

Hyvän sadon keskeisimmiksi tekijöiksi Kankare nimeää panostuksen peltoon sekä suotuisat kasvuolosuhteet. Juurikasta kylvettiin tilalla 10,5 hehtaarin alalle 28.4. Pellolla oli aiemmin kasvanut noin 20 – 25 vuoden ajan pelkästään viljaa. Pellolle ajettiin kananlantaa ja sille tehtiin jyrsinkylvö keväällä. Kylvön yhteydessä pellolle annettiin NK2-lannoitetta ja ruiskutuksia tehtiin kasvukauden aikana kolme kertaa. Ennen harausta pellolle levitettiin nitraboria. Juurikas nostettiin 21. – 22.10.

Juurikas kasvoi omaan tahtiinsa pellolla ja kasvukausi eteni ilman suurempia haasteita. Vain kuivuus aiheutti huolta, puolen hehtaarin alue kärsi veden puutteesta.

Alkuun ilman suuria investointeja

Kimmo Kankareen naapuri toimi mentorina viljelyn aloituksessa ja työt sovitettiin yhteen naapurien kanssa.

- Mentori kylvi juurikkaat, ruiskutukset tein itse. Harauksen ja noston teetin urakointina. Ainoa investointi ensimmäisellä kaudella on Toptex-aumapeitteiden hankkiminen, Kankare kertoo.

Juurikkaan viljelyä harkitsevia viljelijöitä Kankare kehottaa lähtemään matalalla kynnyksellä mukaan kokeilemaan.

- Suosittelen tekemään talouslaskelmat oman tilan näkökulmasta huolellisesti. Juurikkaan kannattavuus on jo keskisadolla ihan hyvä, varsinkin, jos läheltä löytyy apua urakointiin eikä tarvitse itse tehdä isoja investointeja, Kankare sanoo.

Onnistuneen kokeilun tuloksena hän aikoo itse nostaa hieman juurikkaan pinta-alaa tulevalle kasvukaudelle.