Lapualla Jussi Kankaan tilalla viljellään Astronaute-hernettä nyt toista vuotta. Astronauten siemen hankittiin A-Rehun kautta, jonne on tehty myös herneen viljelysopimus. ”Hernettä on vielä noin kymmenen hehtaarin harjoittelualalla, mutta jatkossa alaa on tarkoitus nostaa”, Kangas kertoo. Tilan kolmessa broilerhallissa kasvaa noin yhteensä noin 100 000 broileria ja viljelyalaa on 250 hehtaaria. Puolet tilan viljelyalasta on syys- ja kevätvehnällä ja lisäksi pelloilla kasvaa ohraa, kauraa ja rypsiä. Astronaute-herne valikoitui tilalle viljelykierron vuoksi, kun haettiin hyvää vaihtoehtoa vehnän esikasviksi rypsin tilalle. ”Herne on myös taloudellisesti hyvä kasvi”, Kangas toteaa.

Esikasvina Astronaute-lohkolla oli vehnä ja pelto oli kynnetty syksyllä. Herne päästiin tilalla kylvämään ensimmäisenä heti toukokuun alussa. Herne lähti hyvin kasvuun, mutta toukokuun isot sateet näkyivät kasvustossa. ”Sateiden jälkeen pellolle jäi lammikoita, jotka näkyivät myöhemmin kasvustossa harvempina kohtina”, Kangas kertoo. Astronaute-lohkoille annettiin starttilannoitetta noin 30 kg/ha eli typpeä 3,6 kg/ha ja fosforia 6,9 kg/ha. ”Hernelohkoille ei levitetty broilerinlantaa, vaan viime vuodenkin sato tuli käytännössä maasta irtoavalla ja herneen sitomalla typellä. Ensi vuonna saatan kokeilla herneelle kalisuolaa.”

Kylvötiheys oli 65 itävää siementä neliölle. ”Tavoite olisi ollut 75 siementä neliölle, joten kasvusto jäi vähän harvaksi.” Herneen kylvösyvyys oli noin seitsemän senttiä. ”Olen halunnut kokeilla kuinka multavilla lohkoilla hernettä voi viljellä, mutta jatkossa täytyy hakea kovempia ja karkeampia lohkoja herneelle”, Jussi Kangas pohtii. Astronaute-lohko sai rikkaruiskutukset Fenix, Basagran ja Mistral -seoksella sekä kylänurmikan torjunnan Select Plussalla.

Hellekesän olosuhteet vaikuttivat satoon

Herne kestää viljoja paremmin kuivuutta ja Lapuallakin herne selvisi kuluneesta kesästä melko hyvin. Astronaute-kasvusto näytti tasaiselta, vaikkakin hieman harvahkolta. Kasvusto jäi helteiden ja kuivuuden vuoksi melko matalaksi, joten korrensääteelle ei ollut tarvetta. ”Viime vuodesta viisastuneina pelto jyrättiin, jotta kivet eivät häiritse, jos joudutaan puimaan kovin matalalta”, Kangas kertoi heinäkuussa.

Herneen korjuu ei ole viljelijän mukaan koskaan varma nakki, vaan paljon riippuu millaisissa oloissa ja millaista kasvustoa päästään puimaan. ”Nyt palkoja on vähemmän, joten viime vuoden satotasoihin ei päästä”, Kangas arvioi ennen puinteja. Viime vuonna Astronautesta saatiin tilalla hyviä kokemuksia, jolloin parhaalta lohkolta tuli satoa reilu 6 000 kiloa hehtaarilta. Keskisato oli noin 5 500 kiloa hehtaarilta.

Tänä vuonna Astronaute puitiin elokuun 30. päivä. ”Sato jäi noin kolmeen tonniin hehtaarilta”, Kangas kertoo. ”Pääsato olisi ollut valmista huomattavasti aiemmin, mutta kesän stressaavat olot aiheuttivat sen verran jälkikukintaa ja palkoja, että niitä oli pakko vähän odotella.” Liiankin valmiin pääsadon kuivien ja kovien herneiden kimpoilu puimurin leikkuupöydältä maahan aiheutti viljelijän mukaan puintitappioita. Puinti sinällään onnistui helposti, koska puintipäivä oli ajankohtaan nähden todella aurinkoinen ja lämmin. ”Puintikosteus oli alle 20 prosenttia, vaikka joukossa oli vihreitäkin aika runsaasti.”

”Astronautea suositeltiin meille A-rehun puolelta ja sitä tullaan viljelemään tilalla myös jatkossa.” Olennaista Astronauten viljelyn jatkamisessa on herneen hyvä markkinatilanne. ”Herneestä on aito tarve”, Kangas toteaa. Herneen juuristo muokkaa maaperää tehokkaasti ja on hyvä esikasvi viljoille. Kankaan tilalla viime vuoden hernemailla kasvoi tänä kesänä kevätvehnää ja tänä syksyllä hernelohkoille on tarkoitus kylvää syysvehnää.

>>> Lisätietoa Astronaute -herneestä