Olet täällä

Jäännösruskuaisen määrä

Jäännösruskuainen sisältää 16 - 20 % rasvaa ja 20 - 25 % proteiinia untuvikon kuoriutuessa. Rasva koostuu pääosin triglyserideistä ja fosfolipideistä sekä pienestä määrästä kolesteroliestereitä. Ruskuaisen sisältämät aineet käytetään tarpeen vaatiessa ravinnoksi. Hyvään kasvuun pyrittäessä ruskuaista ei kuitenkaan saa pitää muun ravinnon korvaajana linnun ensimmäisten elinpäivien aikana.

Untuvikon ravinnonsaanti on turvattava antamalla sille mahdollisimman pian kuoriutumisen jälkeen rehua. Tällöin jäännösruskuainen toimii emolta peräisin olevien vasta-aineiden lähteenä (ns. passiivinen immuniteetti) sekä solukalvojen fosfolipidien lähteenä. Näin toimien varmistetaan lintujen hyvä terveydentila, nopea suoliston, ruuansulatusentsyymien tuotannon ja immuunielinten kehittyminen ja linnulta voidaan odottaa hyvää kasvutulosta ja tehokasta rehun hyväksikäyttöä.

Haiman ja suoliston entsyymiaktiivisuudet
Linnun ruuansulatusentsyymiaktiivisuudet ovat alhaiset yhden päivän ikäisellä linnulla.

Aktiivisuudet kehittyvät eri vauhtia: amylaasiaktiivisuus nousee nopeasti, proteaasiaktiivisuus selvästi hitaammin. Rasvoja pilkkovaa lipaasia on tarpeeksi lähes alusta alkaen.

Ravintoaineiden sulavuus ja imeytyminen
Entsyymiaktiivisuuksien kehittymiseroista johtuen eri ravintoaineiden sulavuus untuvikolla vaihtelee:

  • Tärkkelyksen hyväksikäyttö on tehokasta jo muutaman päivän ikäisellä linnulla.
  • Erityisesti tyydyttyneen rasvan sulavuus on untuvikolla huono. Tämä johtuu kuitenkin lähinnä rasvojen hyväksikäytössä tarvittavan sappihapon tuotantomekanismin kypsymättömyydestä.
  • Valkuaisaineiden hyväksikäyttö ei aluksi ole kovin hyvä.

Jotta suoliston koko ja suolen imeytymispinta-ala kehittyvät mahdollisimman suuriksi, rehua on annettava linnuille mahdollisimman pian kuoriutumisen jälkeen.

Ravintoaineiden kuljetusmekanismit
Aminohappojen ja glukoosin kuljetusmekanismit suolistosta elimistöön kehittyvät vähän ennen untuvikon kuoriutumista. ''''''''''''''''Kuljettajien'''''''''''''''' määrä kuitenkin lisääntyy vielä ensimmäisen viikon aikana. Kuljetussysteemit eivät ilmeisesti sinänsä rajoita linnun alkuvaiheen kasvua, mutta niiden määrän kehittymiseen vaikuttaa suolistossa olevien ravintoaineiden määrä. Tässäkin mielessä on tärkeää, että lintu saa rehua varhain ja syö hyvin.

Vedenkulutus
On tärkeää, että untuvikko juo vettä riittävästi. Yli 30 Celcius-asteen lämpötilassa lintu muuten helposti kuivuu. Ennen lintujen tuloa varmistetaan, että kaikki nipat toimivat moitteettomasti ja että nippalinja on riittävän matalalla. Alkuvaiheen vedenkulutusta pyritään lisäämään myös siten, että aloitusrehussa on muita rehuja hieman enemmän suolaa. Vedenkulutus kirjataan muistiin päivittäin. Sen avulla on helppo huomata, jos hallissa on jotakin epänormaalia tapahtumassa. Keskimäärin linnun vedenkulutus on 1.7- 1.8-kertainen rehunkulutukseen nähden.

Munan koko ja emon ikä

Emon ikä vk Munan paino g Broilerin elopaino
ennen teur. g
Kuolleisuus %
32 58.5 1880 5.8
50 66.2 1981 4.2
32 60.3 1886 6.1
50 60.0 1946 3.8

Lähde:Shaver Focus 1994

Munan koko ja emon ikä vaikuttavat kuoriutuvan untuvikon kasvuun koko tuotantokauden ajan. On todettu, että pienessä munassa oleva sikiö jää kasvussa jälkeen noin kahdeksan päivän ikäisestä alkaen. Sikiö ei yksinkertaisesti sovi kasvamaan pienessä munassa samaa tahtia kuin isossa. Lisäksi pienessä munassa olevalla sikiöllä on vähemmän ravintoaineita käytettävänään ja niiden hyväksikäyttö on hitaampaa kuin ison munan sikiöllä.

Yhden gramman ero untuvikon painossa merkitsee noin 5 g eroa teuraspainossa. Siis, jos untuvikko painaa 35 g ja sen teuraspaino on 1200 g, 40 g painavan untuvikon teuraspaino on noin 1225 g.

Pienet untuvikot
Pienet untuvikot kasvavat paremmin, jos

  • ne kasvatetaan erillään
  • toimitetaan tilalle mahdollisimman pian
  • pidetään hallin lämpötila alkuvaiheessa kaksi astetta normaalia korkeampana
  • annetaan lisävitamiiniannos

Linnun kasvun fysiologia

Kasvu ja kehitys sivulle

Samankaltaista sisältöä