01.08.2002

Aikaisessa muninnan alkamisessa on hyvät ja huonot puolensa. Hyvänä on varmasti se, että kanat eivät vain aiheuta kustannuksia, vaan alkavat myös tuottamaan. Huonona puolena tulee ensimmäisena mieleen, että muninta alkaa usein liian aikaisin eikä kana ole vielä valmis siihen. Alussa kiirehtimällä ei välttämättä kuitenkaan loppujen lopuksi saavuteta sitä parhainta mahdollista tulosta.

Onko kaikki valmiina muninnan H-hetkeen?

Kanojen elopainon tulee olla jalostajan suositusten mukainen muninnan alkaessa. Jos painokäyrä on liian alhainen muninnan alkaessa, se voi olla kriittisen alhainen huippumuninnan aikana. Tällöin kana ei "jaksa" munia niin hyvin, kuin se voisi elopainon ollessa tavoitteessa. Tämän näkee ensimmäisenä munintakäyrän muodossa. Alhainen elopaino voi saada kanan koko hyvinvoinnin ja tuotoksen vaakalaudalle. Nykyisin siirtoikäiset kanat ovat voineet munia ensimmäisen munansa jopa ennen munintakanalaan siirtoa. Tähän kana ei ole kuitenkaan vielä valmis. Sen paino ei ole aina kehittynyt riittävästi, eikä elimistö ole vielä valmis aloittamaan munintaa. Myöskään käytettävä rehu ei useinkaan vastaa kanan tarvetta kalsiumin suhteen.

Kanojen aloittaessa munintansa myöhemmin, on munintaelimistöllä pidempi aika kehittyä. Samalla kehittyy myös ns. luuston kivennäisainevarasto, josta kuorenmuodostukseen tarvittavasta kalsiumista saadaan osa. Tällä kaikella on suuri vaikutus myös munankuoren laatuun, etenkin loppumuninassa, jolloin luustosta saatavan kalsiumin merkitys korostuu entistä enemmän.

Kanojen valmennuskauden tarkoitus

Kanojen ikäviikkoja 16-28 voidaan hyvällä syyllä kutsua kanojen valmennuskaudeksi. Tänä aikana kanan pitää oppia uuteen ympäristöönsä ja ympärillä oleviin lajitovereihinsa. Kasvu jatkuu edelleen voimakkaana (kasvu noin 500-700 grammaa) ja rehunkulutuksen tulee nousta noin 70 grammasta kanan tarvetta vastaavalle tasolle riittävän useiden ketjukiertojen avulla. (Rehunkulutusta on mahdollista myös lisätä laskemalla hieman kanalan lämpötilaa tai yöruokinnan avulla). Samalla alkaa muninta, joka muutamassa viikossa voi nousta huippuunsa. Tämä merkitsee sitä, että olosuhteiden, hoidon ja rehustuksen täytyy olla kunnossa, jotta kana voi kehittyä ja tuottaa perimän antamien rajojen mukaisesti. Ellei tämä toteudu, ei kanakaan usein voi hyvin. Tällainen tilanne voi ilmentyä pahimmassa tapauksessa kannibalismina.

Alusta saakka huomio munankuoren laatuun

Loppumuninnan onnistuminen alkaa itse asiassa jo alussa. 16-viikkoisella nuorikolla tulee olla valmiudet muutamassa viikossa olemaan valmis muninnan alkamiseen. Tuotannon merkkipaaluna voidaan pitään 20 viikon ikää. Tässä iässä muninnan tähdätään olevan noin 50%. Tähän pääsyyn vaikuttaa valo-ohjelman asteittainen muutos, mutta tasapainon ylläpitämiseksi myös rehunkulutuksen ja painon on noustava samalla. Valo-ohjelman muutokset olisikin hyvä sitoa pelkkien ikäviikkojen sijasta elopainon kehitykseen. Kaikki toimenpiteet tuleekin tehdä, jotta paino lähtisi nousemaan heti siirron jälkeen. Näin voidaan osaltaan varmistaa, että kana on valmis aloittamaan tuotoksen - ja valmis valoisan ajan lisäämiselle.

Rehun kannalta on tärkeää muistaa rehun riittävä kalsiumpitoisuus heti ensimmäisessä munintarehussa sekä kananmunantuotannon eräs nyrkkisääntö: ensimmäisen munintarehun energiapitoisuus ei saa olla alhaisempi kuin kasvatusrehun! Rehunvaihtoajankohtia mietittäessä on hyvä pitää silmällä munan painoa. Sen silmälläpitäminen auttaa loppumuninnan kuoren laadun hallitsemisessa.

Toimenpiteet kananmunan koon kasvulle on hyvä aloittaa riittävän ajoissa. Näitä ovat siirtyminen voimakkaista alkumunintarehuista tasaisesti ja sopivassa ajankohdassa loppumunintarehu Spurtti-Punaheltaan ja tarvittaessa ruokintakertojen vähentäminen.

Rehun saannin rajoittamisella loppumuninnassa voidaan vaikuttaa munan laatuun. Vähentämällä ketjukiertoja saadaan samalla rehunkulutus hallintaan ja tuloksena parempi rehuhyötysuhde.

50% muninnan saavuttamisen ajankohdan merkitys

Verrattaessa 20 viikkoisina ja 21 viikkoisina 50% muninnan saavuttaneita kanoja, 70 viikon iässä muninta-% oli noin prosentin suurempi ja rehuhyötysuhde noin 0.3 yksikköä parempi ja munanpaino noin gramman pienempi 20 viikkoisina kuin 21 viikkoisena 50% muninnan saavuttaneilla kanoilla.

Munanlaatu oli kuitenkin parempi myöhemmin, 21 viikkoisena 50% muninnan saavuttaneilla kanoilla 70 ikäviikon kohdalla. Ero oli vieläkin suurempi kanojen ollessa 75 viikkoisia. 75 viikon iässä myös munanpainon, muninta%:n ja rehuhyötysuhteen erot lähenivät toisiaan näiden kahden ryhmän välillä. Parhaimman mahdollisen tuloksen saamiseksi 50% muninnan saavuttaminen kannattaa tähdätä edelleenkin 20 ikäviikkoon, edellyttäen että kanat ovat tavoitepainossaan ja rehunkulutus noussut riittävän korkealle.

20 ja 21 viikkoisina 50% muninnan saavuttaneiden kanojen tuotokset 70 ja 75 ikäviikon kohdalla (Zoons 1996).

20 ja 21 viikkoisina 50% muninnan saavuttaneiden kanojen munanlaatu 70 ikäviikon kohdalla (Zoons 1996).