Olet täällä

Eväät eteenpäin osa 4 - Kalkitus arvossaan Lapualla

Kuluneena vuonna maanparannuskalkin menekki on pudonnut huolestuttavan alas. Syitä tähän negatiiviseen kehitykseen on runsaasti: roudaton talvi, viljan hinta, maidon hinta, myöhäinen kasvukausi, tukimaksatusten aikataulu jne. Kalkitustarve yleensä tiedetään ja myönnetään, hankintapäätös vain siirretään odottamaan ”parempia aikoja”.

Etelä-Pohjanmaalla Lapualla kalkin käyttö on tänäkin vuonna pysynyt lähes ennallaan. Kaupungin alueella on peltoa reilut 20 000 ha. Tälle alalle on vuosittain levitetty kalkkia 6-7000 tn, mikä on selvästi enemmän hehtaaria kohti kuin maassa keskimäärin. Kalkituksella onkin Lapualla pitkät perinteet ja se koetaan hyvään viljelytapaan kuuluvaksi välttämättömäksi toimenpiteeksi.

Maanviljelijä Markku Koskiahde Lapuan Tiistenjoelta kalkitsee sekä omat että vuokrapellot säännöllisesti. Lypsykarjatilalla nurmirehu on ruokinnan perusta, ja siihen kannattaa panostaa. Voimallisessa nurmiviljelyssä käytetään paljon typpilannoitteita, mikä kuluttaa maasta kalkkia. Kalkituksen laiminlyöminen näkyy sekä sadon määrässä että laadussa. Koskiahde toteuttaa viljelykiertoa, missä nurmen jälkeen on aina pari vuotta viljaa tai viljaa ja rypsiä. Viljelykasvien vaihtelu ja kalkitus pitävät myös maan rakenteen kunnossa.

Urakoitsija Vesa Paavola – myös Tiistenjoelta – pitää noin 40 lehmän lypsykarjatilaa ja tekee monenlaista koneurakointia. Kalkkia hän on levittänyt jo parikymmentä vuotta. Viime talvena Paavola osti toisenkin kalkinlevittimen muihin töihin keskittyneeltä urakoitsijalta ja laajensi toimialuettaan. Tavoitteena onkin pitää Lapuan kalkitusmäärät ennallaan ja peltojen pH kunnossa tarvittaessa kahden levittimen voimin.

 

Mikko Jylhä
Aluemyyntipäällikkö
Nordkalk Oy Ab

Tekijä: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä