Nurmituotanto on karjatilan toiminnan kannalta keskeisessä asemassa. Perusasioiden on oltava pellolla kunnossa, kun tavoitteena on tuottaa korkeaa satoa ja tasaista laatua.

− Suomessa on nurmirehun tuotantoon käytetty perinteisesti timoteivaltaisia seoksia, ja ne ovat edelleenkin suositeltavia, nurmikasvien jalostaja Mika Isolahti Borealilta kertoo.

Nurmiseoksiin käytetään timotein lisäksi kasvuoloihimme hyvin soveltuvaa nurminataa parantamaan laatua ja lisäämään jälkikasvukykyä. Olosuhteista riippuen seoksissa voidaan käyttää jonkin verran myös esimerkiksi ruokonataa, jolla kohennetaan jälkikasvukyvyn lisäksi myös kuivuuden kestoa.

Seossuhteet vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan − säilörehuntuotannossa käytetäänkin erilaisia seossuhteita kuin laidunkäytössä. Laitumella käytössä on enemmän nurminatoja sekä englannin raiheinää. Nurmipalkokasveista säilörehuseoksiin käytetään esimerkiksi puna-apilaa ja laitumilla vastaavasti valkoapilaa.

Nurmilajikkeiden kehitysrytmeissä on eroja

Lajikevalinta tehdään tilan tarpeet, olosuhteet sekä niittokerrat huomioiden. Lajikkeiden välillä on eroja niiden kehitysrytmissä.

– Borealin valikoimissa on laadukkaita yleistimoteilajikkeita, kuten Tuure^BOR, Nuutti^BOR ja Uula^BOR, joita kaikkia voi käyttää niin kahden kuin kolmen niiton järjestelmässä. Lisäksi on kovan jälkikasvutyypin lajikkeita, kuten uutuuslajikkeet Rhonia^BOR ja Rubinia^BOR, joita käytetään nimenomaan kolmen niiton järjestelmässä, sillä niissä laadunmuutokset ovat niin nopeita, Isolahti kertoo.

Isolahden mukaan Etelä- ja Keski-Suomessa kannattaa pääsääntöisesti tehdä kolme korjuuta, jotta sadon laatu saadaan vakioitua. Pohjoisessa sato korjataan kahdesti. Muualla Suomessa tehdään vuosittaisista sääolosuhteista riippuen joko kaksi tai kolme niittoa.

Tutustu tarkemmin Borealin nurmilajikkeisiin ja lajikekoetuloksiin

Katso videolta jalostaja Mika Isolahden mietteitä nurmilajikkeiden valinnasta (KoneAgria syksy 2015)