Ilkka Mäkelä teki maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta selvityksen, jossa esitetään toimenpide-ehdotuksia Ruoka 2030 -selonteon tavoitteiden toteuttamiseksi. Mäkelä haastatteli ruokaketjun toimijoita ja esille nousi vahvasti näkemys, että valtion pitäisi panostaa enemmän suomalaisten elintarvikkeiden vientiin.

‒ Kaikki haastatellut tahot painottivat viennin merkitystä ja että siihen tehdyt panostukset ovat olleet liian vähäisiä. Suuri ongelma on myös vientiosaamisen puute. Meillä ei ole vientiosaajia, ei riittävästi kielitaitoa yrityksissä eikä markkinatuntemusta. Toisaalta kaikki toimijat ovat yhtä mieltä siitä, että vienti parantaisi koko suomalaisen ruokaketjun kilpailukykyä ja kannattavuutta oleellisesti, Mäkelä toteaa.

Mäkelä ehdottaa, että viennissä keskitytään pitkäjänteisesti Kiinan, Japanin, Etelä-Korean, Saksan ja Ruotsin markkinoihin. Lisäksi Venäjänviennin valmius pitäisi säilyttää koko ajan.

‒ Elintarvikealan yrityksillämme on toimintaa ulkomailla aika hyvin, mutta vienti Suomesta on vähäistä. Haasteena on, että harvalle toimijalle vienti on kannattavaa. On kohtuullisen helppo laskea, jos vientimme olisi edes tuonnin tasolla, että kuinka paljon se parantaisi koko ruokaketjun kilpailukykyä ja kannattavuutta täällä Suomessa, selvitysmies Mäkelä toteaa.

Selvityksessä annetaan ehdotuksia myös alkutuotannon parempaan kannattavuuteen sekä ruokaketjun arvostuksen, osaamisen ja koulutuksen parantamiseen.

Selvitystyö liittyen Ruoka2030-selontekoon

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö MMM