Jouko Mönkkönen on valittu vuoden mehiläistarhaajaksi. Valinnan suoritti Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry järjestön Talvipäivillä Lahdessa 27. tammikuuta.

Mönkkönen on viljellyt Pohjois-Savon Leppävirralla sijaitsevaa marjatilaa vaimonsa Anne Mönkkösen kanssa jo 30 vuotta. Mehiläiset tulivat kuvioihin 2000-luvulla.

Mönkkönen on ansioitunut erityisesti mehiläishoidon kouluttajana sekä mehiläispölytyksen ja mehiläislevitteisen harmaahomeen torjunnan puolestapuhujana.

Mansikkasadot kaksinkertaistuivat

Mehiläiset tulivat tilalle samaan aikaan uusien mansikkalajikkeiden kanssa, minkä yhteisvaikutuksena mansikkasadot kaksinkertaistuivat. Mansikkasadon lisäksi myös mansikoiden koko kasvoi. Kun Mönkkönen kahdeksan vuotta sitten aloitti harmaahomeen torjunnan mehiläisillä, sato kasvoi jälleen.

Mönkkönen käyttää harmaahomeen torjuntaan Prestop Mix -nimistä biologista kasvinsuojeluainetta. Kasvinsuojeluainetta laitetaan mehiläispesään, josta se levittyy marjakasvustoon mehiläisten lentäessä ulos pesästä. Aine ei ole mehiläisille eikä muille pölyttäjille vaarallinen.

Luomuhunajaa ja oheistuotteita

Mönkkösen mehiläistarha myy luomuhunajaa ja muita mehiläistuotteita lähinnä tilapuodissa sekä myyjäisissä. Tilalla on myös pölytyspalvelua.

”Jos joku suunnittelee samanlaista uraa, jossa mansikanviljely ja mehiläistarhaus yhdistyvät, voin vain suositella. Mutta siihen pitää varautua, että kesä on todella kiireistä aikaa”, Mönkkönen totesi Talvipäivillä yleisölle.

Mönkkösen tilalla pahin kiire on jo hellittänyt, sillä pariskunta on siirtynyt marjanviljelystä jo eläkkeelle. Mehiläiset sen sijaan pitävät pariskunnan edelleen toimeliaana. Kunto täytyy myös olla hyvä, jotta jaksaa mehiläistarhaajan työtä, kuten raskaiden laatikoiden nostoa.

Ilmastonmuutos ja karhut huolettavat

Mönkkönen on huomannut koulutuksia vetäessään, että mehiläistarhauksen ikäjakauma on vihdoin alkanut nuorentua. Tulevaisuus näyttää hyvältä. Silti epävarmuuttakin on.

”Ilmastonmuutos huolettaa aika ajoin. Myös karhut teettävät lisätöitä.”

Karhujen takia mehiläistarhoilla täytyy käydä useammin. Tähän kuluu aikaa ja rahaa, sillä tarhat voivat olla kaukanakin itse tilasta.

”Karhun kannanhoidollisessa metsästyksessä pitäisi keskittyä mehiläistarhoja tuhoaviin yksilöihin. Toivoisin myös, että kun ongelmia tulee, kaatolupa saataisiin välittömästi.”

Hunajasadossa isoja vaihteluja

Mehiläistarhauksessa – kuten maataloudessa yleensäkin – hyvät ja huonot vuodet vaihtelevat. Viime vuosi oli poikkeuksellisen huono viileän ja kostean kelin takia. Mönkkösen mukaan kymmenen vuoden syklein on usein kaksi hyvää ja kaksi huonoa vuotta.

”Olen kuitenkin aina saanut mehiläishoidosta enemmän rahaa kuin olen siihen laittanut”, Mönkkönen tuumailee.