EU:n maatalousneuvosto kokoontui eilen Brysselissä keskustelemaan tulevan maatalouspolitiikan suunnasta. Maatalousministerit eivät päässeet pitkistä keskusteluista huolimatta yhteiseen näkemykseen CAP:n eli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulevista suuntaviivoista, maa- ja metsätalousministeriö (MMM) tiedottaa.

Neuvoston päätelmät olisi hyväksyttävä yksimielisesti, jotta ne voidaan antaa kaikkien jäsenmaiden yhteisenä näkemyksenä.

Vaikka yksimielisyyttä ei neuvoston päätelmistä syntynyt, asiasta annettiin kuitenkin puheenjohtajamaan päätelmät. Päätelmiä kannatti 23 jäsenmaata, Suomi mukaan lukien.

Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.).

Leppä tyytyväinen Suomelle tärkeiden asioiden mainitsemisesta

Eniten erimielisyyksiä nousi suorien tukien tasaamisesta jäsenmaiden kesken seuraavalla rahoituskehyskaudella 2021 alkaen. Viisi jäsenmaata ei voinut hyväksyä tekstiä, koska ne pitivät sitä liian kunnianhimottomana suorien tukien tasaamisen suhteen.

Ministeri Leppä oli kuitenkin tyytyväinen siihen, että puheenjohtajamaan päätelmissä mainittiin monia Suomelle tärkeitä asioita kuten maataloustuotannon harjoittaminen kaikilla yhteisön alueilla epäsuotuisat alueet mukaan lukien, tuotantosidonnaisten tukien merkitys tietyille sektoreille, politiikan yksinkertaistaminen sekä maaseudun kehittämistoimenpiteiden tärkeys kasvun ja kilpailukyvyn edistämisessä.

”Päätelmät ovat hyvä pohja lainsäädäntöehdotusten valmistelussa ja neuvottelussa yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Tärkeää meille on se, että EU:ssa tunnustetaan maatalouden kannalta epäsuotuisat alueet ja niiden erityistarpeet. Yksinkertaistamisen tulee myös olla voimakkaasti mukana tässä uudistuksessa”, Leppä totesi tiedotteessa.

Myös maatalouskomissaari Phil Hogan painotti puheenvuorossaan, että maataloussektorilla on tärkeää olla yhteinen näkemys tulevan politiikan tavoitteista.

Komission lainsäädäntöehdotuksia tulevan politiikan sisällöstä odotetaan toukokuun 2018 lopussa.

Lähde: maa- ja metsätalousministeriö