Yhteisen maatalouspolitiikan CAP:n nykyinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2020. CAP27-uudistuksen lainsäädäntöehdotuksia odotetaan Komissiolta kesällä tai alkusyksystä. Todennäköistä on, että uudistus ei ehdi voimaan vielä 2021.

Ruoka keskiöön

CAP27-uudistuksessa halutaan nostaa entistä vahvemmin ruoka politiikan keskiöön, ympäristö- ja ilmastoasioita sekä eläinten hyvinvointia unohtamatta. Tärkeitä kokonaisuuksia ovat myös nuorten viljelijöiden saaminen alalle sekä yksinkertaistaminen.

- Pohjoisen maatalouden edellytykset on otettava entistä paremmin huomioon, totesi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä maa- ja metsätalousministeriön tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Leppä muistutti Suomessa tuotetun ruuan vahvuuksista, luotettavuudesta ja turvallisuudesta. Niiden ansiosta kysyntää löytyy myös muualta maailmasta.

Brexit järjestää rahoja uudelleen

Toukokuun alussa Komissio esitteli ehdotuksen monivuotisista rahoituskehyksistä vuosille 2021-2027. Ehdotus sisältää muun muassa suunnitelman Brexitin jättämän budjettiaukon kattamiseksi.

Ison nettomaksajan Ison-Britannian lähtö yhteisöstä jättää noin 10 miljardin euron budjettivajeen. Komission ehdotuksena on kattaa lovi osittain uudella rahalla ja osittain uudelleen kohdentamalla.

Jäljelle jäävien jäsenmaiden kohdalla tämä tarkoittaisi suhteellisen maksuosuuden nousua.

Tällä hetkellä jäsenmaat maksavat EU:lle 1,07 prosenttia bruttokansantulosta. Tulevaisuudessa osuus nousisi todennäköisesti 1,14 prosenttiin.

- Suomelle suurin osa jäsenmaksupalautuksista tulee takaisin maataloustukina, Leppä muistutti.

Tällä hetkellä Suomi saa vuosittain EU:lta noin 1,5 miljardia euroa maksupalautuksia erilaisina tukina. Maatalouden osuus kokonaissummasta on noin 64 prosenttia.

Maataloustukien säilyttäminen onkin Suomelle erittäin tärkeää, vaikka tiukkaa budjettilinjaa kannatetaankin.

”Se ei ole koko totuus”

Komission rahoituskehysehdotuksessa maatalousmenoja leikataan viidellä prosentilla.

- Se ei ole koko totuus, kertoo Leppä.

Esityksessä maatalousmenot jäädytetään tulevaksi kehyskaudeksi eli seitsemän vuoden aikana ei inflaatiokorjauksia tehtäisi ollenkaan.

Todellisuudessa maatalousmenojen leikkaus tulisi siis koko kehyskauden aikana olemaan noin 15 prosenttia reaalihinnoissa mitattuna.

Leikkaukset osuvat suoria tukia voimakkaammin niin sanottuun II-pilariin, jonka sisällä ovat muun muassa luonnonhaittakorvaus ja ympäristökorvaus.

- Esitys leikkauksista ei ole hyvä. Suomalainen ruuantuotanto ei kestä leikkauksia, kannattavuuden tilanne on jo nyt heikko ja huoltovarmuuden kannalta erittäin kriittinen tekijä, totesi Leppä.

Komission tekemien laskelmien mukaan Suomessa maataloustuottaja joutuu käyttämään 1,32 euroa saadakseen markkinoilta takaisin yhden euron. EU-maiden keskiarvo on 0,91 euroa. Halvinta on Italiassa, missä euron saa markkinoilta 0,64 eurolla.

Pois sääntöjen kyttäämisestä

CAP27-uudistuksen yhtenä osana on jälleen yksinkertaistaminen. Tällä kertaa Komission tahtotilana on siirtyä pois sääntöjen valvomisesta kohti tulosten seurantaa.

Tämä tarkoittaisi sitä, että EU-tasolla päätettäisiin vain isot tavoitteet ja yhteinen politiikan viitekehys. Jäsenmaille jäisi enemmän valtaa päättää sovellettavan tukikokonaisuuden sisällöstä, valvonnasta ja seurannasta sekä ottaa omia olosuhteita huomioon.

Komission tehtävä olisi siis seurata jäsenmaiden tavoitteiden ja tulosten saavuttamista, jäsenmaiden omia viljelijöitään.