Mikä hidastaa täydennysvalkuaisomavaraisuuden kasvua? 

Helsingin ylipiston projektityössä perehdyttiin täydennysvalkuaisomavaraisuuden pullonkauloihin viljelijän kannalta.

Opiskelijat Jaakko Haarala ja Niko Luttinen esittelivät Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön seminaarissa Helsingin yliopistolla tekemänsä projektityön tuloksia. Projektityössä selvitettiin täydennysvalkuaisomavaraisuuden pullonkauloja viljelijän näkökulmasta Raisioagron toimeksiannosta.

Kyselytutkimukseen vastasi lähes 460 maatalousyrittäjää, joista reilu 230 oli kotieläintilallisia.

Projektityön tavoitteena oli selvittää tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että Suomessa täydennysomavaraisuus on tällä hetkellä vain noin 20 prosenttia.

Tiedon puute rajoittaa

Kotieläintilojen vastauksissa korostui erityisesti valkuaiskasveihin liittyvä tiedon tarve. Vastaajat kaipasivat enemmän tietoa etenkin valkuaiskasvien viljelytekniikasta, viljelymahdollisuuksista ja käytöstä kotieläinten ruokinnassa. Tietoa toivottiin alan toimijoilta, mutta myös vertaistietoa pidettiin arvokkaana.

Yhtenä tekijänä tunnistettiin myös peltopinta-ala ja viljelyn epävarmuustekijät. Etenkin nautatiloilla peltopinta-alan koettiin rajoittavan valkuaiskasvien viljelyä. Sika- ja siipikarjatiloilla puolestaan epävarmuus koettiin vahvasti viljelyä rajoittavaksi tekijäksi.

Kiinnostusta valkuaiskasvien viljelyn kuitenkin on ja aihe koetaan vastanneiden kesken tärkeänä. Vastaajista lähes 35 prosenttia on kiinnostunut ja vajaa 15 prosenttia erittäin kiinnostunut valkuaiskasvien viljelystä.

Tilakoolla on väliä

Kasvinviljelytiloja tutkimuksessa oli mukana yhteensä 226 kappaletta.

Valkuaiskasvien viljelyä kasvinviljelytiloilla rajoittaa vastausten perusteella etenkin viljelytekniset haasteet. Myös tiedon ja soveltuvien kasvien puute, kysyntä sekä maatalouspolitiikan rajoitteet nousivat vahvasti esille. Vastauksissa heijastuivat lisäksi valkuaiskasvien viljelyyn liittyvät ennakkoluulot ja hintatekijät.

Pinta-ala näkyi myös kasvinviljelytilojen vastauksissa. Viljelyyn liittyvät riskit tasaantuvat paremmin isoilla tiloilla, joissa pinta-ala puskuroi satovaihteluita pieniä tiloja paremmin. Kasvava keskipinta-ala helpottaa tilannetta.

Projektityön esittelyyn voi tutustua paremmin tästä.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja