Olet täällä

MTK Markkinakatsaus: ASF jatkaa leviämistään - myös muiden lihojen ja kasviproteiinien kysyntä ja hinnat nousseet

Sikamarkkinat

Sikamarkkinoilla eletään mielenkiintoista aikaa. ASF:n raju leviäminen Kiinassa ja muuallakin Aasiassa johti kovaan tuontikysyntään ja käänsi sianlihan hinnan jyrkkään nousuun niin USA:ssa, Kanadassa kuin EU:ssakin. Vuoden takaiseen nähden EU:n keskihinnat nousivat parikymmentä prosenttia. Viime viikkoina hinnannousu on kuitenkin tasoittunut ja viikolla 18 hinta E-luokalle oli 1,70 €/kg.

Vaikka hintakehitys on nyt tasoittunut, on arvioitu, että muutaman kuukauden kuluessa hinta saattaisi kääntyä uuteen nousuun, sillä tilanne Aasiassa on hyvin poikkeuksellinen. Vuonna 2017 Kiina tuotti 46 prosenttia maailman sianlihasta eli 55 449 000 tonnia. Nyt määrä jää huomattavasti vähäisemmäksi ja Kiinan tuontikysyntä kasvaa. EU:n vienti Kiinaan kasvoikin tammi-helmikuussa 12,7 prosenttia. Vientikysyntä arvioiden mukaan on niin kovaa, että muun maailman tuotanto ei siihen pysty kokonaan vastaamaan. Myös muiden lihojen ja kasviproteiinienkin kysyntä ja hinnat ovat nousseet.

ASF jatkaa leviämistään Aasiassa eikä tilanne ole hallinnassa. Takapihasikalat tulevat pitkälti tämän kriisin seurauksena Kiinasta poistumaan, mutta samaan aikaan Kiinassa on rakenteilla kovaa vauhtia isoja korkean bioturvallisuustason sikaloita.

Siipikarja

Alkuvuonna kotimainen broilerin tuotanto on pysynyt viime vuoden tasolla. Kalkkunan tuotanto on puolestaan kasvanut 4 prosenttia. Kulutus näyttäisi jatkavan vakaalla 4-5 prosentin kasvu-uralla. Kananmunien tuotanto on viime vuoteen nähden kasvanut 1,6 prosenttia ja kulutus lähes samalla tasolla.

Gira on arvioinut Aasian ASF-kriisin lisäävän sianlihan viennin lisäksi myös siipikarjanlihan kysyntää Euroopassa ja myös vientikysyntää. Siipikarjanlihan vienti EU:sta onkin alkuvuonna kasvanut etenkin Vietnamiin. EU-keskihinta on noussut viime vuotta ja 2014-2018 keskiarvoa korkeammalle tasolle. EU:n siipikarjanlihan omavaraisuusasteen arvioidaan asettuvan 105 prosenttiin.

Belgian Flanderssissa on löytynyt ainakin 33 siipikarjatilalta (muna, broiler, kalkkuna) H3N1-tyypin matalapatogeeniseksi luokiteltua lintuinfluenssaa, jonka oireina on ollut lisääntynyttä poistumaa ja muninnan laskua. Muuten lintuinfluenssatilanne on ollut Euroopassa rauhallinen, sillä korkeapatogeenisia tapauksia ei ole juurikaan todettu (ETT ja Siipikarjaliitto).

Nauta

Naudanlihan vienti on lisääntynyt ja tuonti vähentynyt tammi-maaliskuun aikana. Kotimainen kulutus on samalla pienesti vähentynyt tuotannon kasvaessa.

Lammas

Lampaanlihan kulutus kokonaisuutena on alkuvuoden aikana hienoisesti laskenut ja vienti kasvanut. Karitsanlihan tuotanto on vähentynyt, mutta kulutus kasvanut. Karitsanlihan osalta myös tuonti on lisääntynyt. Edelliskesän kuivuuden ja mahdollisesti heikon kannattavuuden aiheuttamina lampaiden teurastusmäärä on ollut 18 prosenttia suurempi kuin edellisvuonna. Oletettavasti tämän myötä myös karitsojen tuotantomäärä on jäänyt alhaisemmaksi.

Maito

EU:n maidontuotanto alitti helmikuussa 0,1 prosenttia viime vuoden helmikuun maitomäärän. Kertymä vuoden alusta alittui 0,8 prosenttia. Taustalla on Ranskan, Hollannin ja Italian vähentynyt tuotanto. Saksassa helmikuun maitomäärä oli jokseenkin sama kuin vuosi sitten. Eniten tuotanto lisääntyi Puolassa ja UK:ssa.

Sekä rasvattoman että rasvaa sisältävän maitojauheen tuotanto EU:ssa väheni alkuvuodesta. Juustojen tuotanto väheni hieman ja voin kasvoi. Toukokuun alussa rasvaisen maitojauheen hinta oli nousussa. Rasvattoman maitojauheen (196 eur/100 kg) ja voin (418 eur/ 100 kg) hinnat olivat vakaat. Juustojen hinnat olivat lievässä laskussa samoin herajauheen hinta. Voita lukuun ottamatta pääsääntöisesti hinnat ovat viime vuoden vastaavan ajankohdan yläpuolella.

Maitotuotteiden vienti EU:sta oli alkuvuonna myötätuulessa. Vienti lisääntyi tammi-helmikuussa rasvattomassa maitojauheessa ja juustossa, vähennystä sen sijaan oli voissa sekä rasvaisessa ja herajauheessa. Viennin arvo kasvoi nopeammin kuin maitolitroiksi muunnettu volyymi. Pitkälle menevien johtopäätösten tekemiseen kaksi kuukautta on kuitenkin lyhyt ajanjakso.

Komission kokoaman ennakkotilaston mukaan maidon tuottajahinta EU:ssa oli huhtikuussa keskimäärin 34,52 senttiä kilolta. Ennakkotilastosta ilmenevä Suomen keskituottajahinta oli 37,50 senttiä, Ruotsin 35,51 senttiä, Tanskan 34,16 senttiä ja Saksan 34,98. Baltian maista yli 30 senttiin ylsi Viron lisäksi Latvia, sen alle tuottajahinta jää edelleen Liettuassa.

Suomessa maidontuotanto laski vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,4 prosenttia viime vuoden vastaavasta. Keskituotos oli jopa 2,7 prosentin kasvussa. Maidon valkuaispitoisuus on alkuvuodesta pysynyt huippukorkeana yli 3,5 prosentissa, samoin rasvaprosentti ylsi edelleen helmikuussa yli 4,4 prosenttiin.

Vilja

Kylvöt etenevät tasaisesti koko maassa. Etelässä on kohta valmista ja pohjoisessa juuri alkamassa. Säätila on viime vuoteen verrattuna viileä, mikä kasvattaa oraitten juuristoa. Sadetta kaivataan. Syysviljat ovat talvehtineet erittäin hyvin ja rukiille ennustetaan runsasta satoa.

EU-alueella viljojen kehitys on hyvällä mallilla ja vehnä- ja ohrasadosta odotetaan suurta. Kanadassa on vallinnut samansuuntainen sää kuin meillä, kuivaa etelässä ja kylmää keskiosassa, mikä on hieman hidastanut kylvöjä.

Vehnän ja soijan hintanoteeraukset ovat olleet laskusuunnassa ainakin CBOT:issa. Hintanoteeraukset reagoivat USA:n ja Kiinan väliseen "kauppasotaan”.

​Kaikille viljoille on tarvetta seuraavalle satokaudelle. Valkuaiskasveista kannattaa nyt tehdä viljelysopimuksia seuraavaa satokautta ajatellen. Sama koskee öljykasveja, joiden peittaukselle on saatu hätälupa.

​FAO on ennusteessaan nostanut maailman viljasadon 272 miljoonaan tonniin, joka on lähes 3 prosenttia korkeampi kuin viime kauden kokonaissato. Maailman viljavaranto pysyy kuitenkin niukkana, vaikka pienoista kasvua on. Lopullinen sadon laatu ja määrä tiedetään kuitenkin vasta kun sato on korjattu ja se on siiloissa.​

Peruna

Euroopassa ruokaperunamarkkinoiden jännitteet ja hinnat ovat nousussa. Uuden sadon perunoiden kysyntä kasvaa nopeasti Euroopassa. Alueilla, joilla uuden perunan viljely tapahtuu, satotaso näyttää olevan keskimäärin hieman normaalia alhaisempi. Etelä-Euroopan märkä sää ja Pohjois-Euroopan kylmä sää rajaavat uuden sadon perunan tarjontaa.

Pienet pakkaajat yrittävät löytää vanhan sadon perunaa, mutta sitä on niukasti tarjolla. Varastojen pohja on näkyvissä. Myös kuorintayrityksillä on vaikeuksia saada raaka-ainetta ja ne etsivät vapaita eriä aktiivisesti. Hinnat ylittävät tason 35 euroa/100 kg.

Välimeren alueella ei ole riittävästi perunoita paikallisen kysynnän tyydyttämiseksi. Myöskään Egyptin tuonti ei kykene kattamaan kysyntää. Ranskan viljelijät hyötyvät tällä hetkellä eniten, koska he voivat pyytää haluamaansa hintaa laadukkaasta perunasta. Ruoka- ja vientiperunoiden hinnat ulottuvat Ranskassa yli 50 euroon/100 kg.

Kylmä säätila nyt keväällä on hidastanut perunan alkukehitystä Saksassa, jossa odotetaan uuden sadon perunaa katteenalaisilta viljelyksiltä.

Myös Alankomaissa ja Belgiassa perunan prosessoijat ovat innokkaita ostamaan perunaa. Vapaita perunaeriä on vain vähän tarjolla, joten kisa perunoista on kova. Hinnan pelätään nousevan rajusti, jos ostajat kyselevät perunoita aktiivisesti. Viime perjantaina Belgian hinnat olivat nousseet edellisviikosta 5 euroa/100 kg. Nosto palautti teollisuusperunoiden hinnat kuukauden takaiselle tasolle 30 euroon/100 kg.

Teollisuusperunan ensi kesäkuun futuurimarkkinat nousivat viime viikolla 31,40 euron/100 kg tasolle. Odotukset ovat siis nousevista hinnoista, kun käteishinta on nyt 30 euroa/100 kg. Markkinoiden kova kysyntä ja sääolosuhteet puoltavat nousua.

Suomessa Luonnonvarakeskus Luken tuottajahintatilaston mukaan ruokaperunan veroton tuottajahinta nettokiloille oli maaliskuussa 19,65 euroa/100 kg. Hinta on pysytellyt koko kauden 18-19 euron/100 kg tasolla. Euroopan poikkeuksellinen perunakausi ei ole näkynyt millään tavoin Suomen markkinoilla.

Avomaavihannekset

Avomaan vihannesten kylvöt ja istutukset pääsivät ajoissa vauhtiin huhtikuun puolella. Yöpakkasten kausi jäi lyhyeksi ja vahingot pieniksi. Viileä säätyyppi ja sateet ovat suosineet kaali- ja salaattikasvustoja. Maassa on riittänyt kosteutta lukuun ottamatta rannikkoseutuja, joilla vettä kaivataan.
Varhaiskaalia avomaalta tulee markkinoille tämänhetkisen arvion mukaan heti kesäkuun alusta alkaen.

 

Lähde: MTK Katsaus maatalousmarkkinoihin 6/2019

Kommentit

Samankaltaista sisältöä