Olet täällä

Vähintään 30 prosenttia kaikesta EU-rahasta sidotaan ilmastotavoitteiden toteuttamiseen

Eurooppa-neuvosto saavutti tiistaina 21.7. sovun EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymispaketista, jolla vauhditetaan Euroopan elpymistä koronaviruksen seurauksista. Rahoituspäätöksissä on vahva ilmasto- ja ympäristöpainotus, sillä vähintään 30 prosenttia seitsenvuotisesta 1 075 miljardin euron rahoituskehyksestä sekä 750 miljardin kertaluontoisesta elpymisvälineestä tulee osoittaa ilmastotoimiin. Kaiken rahoituksen tulee myös tukea Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita.

”Tulos on historiallisen suuri panostus Euroopan unionin ilmasto- ja ympäristötoimiin. Vähintään 30 prosenttia kaikesta EU-rahasta sidotaan ilmastotavoitteiden toteuttamiseen. Lisäksi EU irtaantuu ympäristölle haitallisista tuista. Mikään EU-budjetista rahoitettava toimi ei saa merkittävästi haitata luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston suojelua”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kuvaa.

EU esimerkkinä muulle maailmalle

EU-rahoituksen korvamerkintä nopeuttaa ilmastotoimia Euroopassa. Se myös luo edellytykset jo aikaisemmin sovitun EU:n päästövähennystavoitteen ja Pariisin sopimuksen alla tehdyn sitoumuksen tason nostamiseksi vieläkin kunnianhimoisemmalle tasolle.

EU-johtajat ovat nyt yksimielisesti sitoutuneet nostamaan unionin 2030 päästövähennystavoitetta tämän vuoden aikana. Näin EU haluaa olla esimerkkinä EU:n ulkopuolisille maille, jotta nämäkin nostaisivat ilmastositoumuksiaan Pariisin sopimuksen mukaisiksi.

Suomi omalta osaltaan edistää aktiivisesti EU:n päästövähennystavoitteen nostoa nykyisestä 40 prosentista vähintään 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Mikkosen mukaan tiukentuvat päästövähennystavoitteet ovat mahdollisuus myös suomalaisille toimijoille, koska päästövähennyksiin ja puhtaaseen teknologiaan tehtävät investoinnit luovat uusia vientimarkkinoita.

Työryhmä selvittää ehdotuksia uusiksi ympäristötoimiksi

Ministeri Mikkonen asetti huhtikuussa kansallisen työryhmän laatimaan ehdotuksia koronakriisin jälkeisistä kestävistä elvytystoimista, jotka vastaavat samalla ilmastokriisiin ja luonnon köyhtymiseen.

Ryhmän puheenjohtajat, ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski ja Sitran johtaja Mari Pantsar, luovuttivat väliraportin ministerille 16. kesäkuuta. Ryhmä on myös laatinut kestävän elvytyksen kriteeristön, jonka avulla voidaan arvioida yksittäisten toimien vaikutuksia ilmastoon, luonnonvarojen riittävyyteen, kiertotalouteen, luonnon monimuotoisuuteen ja ympäristön tilaan.

”Lisäksi keväällä asettamani Kestävän elvytyksen työryhmä valmistelee syksyksi lisäehdotuksia ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävistä talouden elvytystoimista koronakriisin jälkeisessä yhteiskunnassa. Valmistelua tehdään erityisesti EU-rahoituksen kohdentamiseksi tehokkaasti Suomen tarpeisiin”, ministeri Mikkonen kertoo.

 

Lähde: Ympäristöministeriö

Kommentit

Samankaltaista sisältöä