Olet täällä

Luomuala kasvoi erityisesti viljojen ja palkoviljojen osalta

Ruokaviraston ennakkotiedot vuodelta 2020 kertovat, että tänä vuonna luomuala lisääntyi ja kasvoi 321 969 hehtaariin. Näin ollen luomun osuus peltoalasta kasvoi viisi prosenttia ja on nyt 14,1 %. Viljojen ja palkokasvien viljely lisääntyi nurmea enemmän, mikä on ollut viime vuosina poikkeuksellista.

Luomuala kasvoi eniten jo ennestään vahvoilla luomualueilla Pohjois-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Luomuala lisääntyi merkittävästi myös vahvoilla viljelyalueilla kuten Hämeessä, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Ahvenanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja etenkin Kainuussa luomuala sen sijaan hieman pieneni.

Kotieläintiloista luomuun siirtyivät erityisesti emolehmä- ja lammastilat

Uusia kotieläintiloja siirtyi luomuun runsaat sata, mikä on noin kaksi kertaa enmmän kuin edellisinä vuosina. Uusista luomukotieläintiloista valtaosalla on emolehmiä tai lampaita.

Osittain luomueläinten lisääntyminen johtuu luomun tukiehdoista. Luomutilat tekevät tukea saadakseen viisivuotisen sitoumuksen luomutuotannosta. Kotieläintilat ovat voineet siirtää luomuun ensin vain peltotuotannon, mutta sopimuskauden päättyessä nämä tilat ovat joutuneet tekemään valintoja. Tilat voivat joko siirtää myös kotieläimet luomuun, lisätä viljojen ja muiden myytävien kasvien viljelyä tai luopua luomusta.

”Noin puolet uusista kotieläintiloista on niitä, jotka ovat siirtäneet eläimet luomuun sitoumuksen vaatimuksen vuoksi”, arvioi ylitarkastaja Sampsa Heinonen Ruokavirastosta.

Pohjois-Karjalan ja Kainuun peltoalan väheneminen kertonee siitä, että tämä sitoumuksen vaatimus on saanut muutamat kotieläintilat myös siirtymään pois luomusta.

Viljojen luomupinta-ala kasvoi nyt nurmialaa nopeammin

Aikaisempina vuosina nurmen osuus luomualasta on kasvanut. Tämä vuosi kuitenkin ennakoi käännettä.

”Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan viljojen ja palkoviljojen pinta-ala kasvoi selvästi nurmea enemmän”, kertoo Sampsa Heinonen.

Nurmi on edelleen yleisin luomupeltojen kasvi, mutta viljojen ja palkoviljojen pinta-ala on kasvanut merkittävästi. Kasvua on siivittänyt luomuviljelyn lisääntyminen viime vuosina eteläisessä Suomessa. Nurmi ja viherlannoituskasvit kuuluvat viljelykiertoon jokaisella luomutilalla joko rehunurmena, laitumena tai maan hyvän kasvukunnon ylläpitäjänä.

 

Lähde: ProLuomu ry

Kommentit

abcd

voi kauhia katella noita tämän kylän luomuviljelijöiden vilja peltoja ,nurmet ok

Samankaltaista sisältöä