Olet täällä

Kotieläintuotanto vähentynyt 2000-luvulla suhteessa kasvintuotantoon

Maa- ja puutarhatalousyritysten lukumäärä on laskenut 2000-luvulla noin 38 prosenttia. Lasku on ollut suhteessa vähäisintä Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Lapissa sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Eniten tilamäärä on laskenut Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.

"Tilojen lukumäärän väheneminen ei suoraan tarkoita alueen maatalouden tuotantopotentiaalin heikkenemistä, koska usein jäljelle jäävät tilat ovat investoineet ja kasvaneet", toteaa Taloustohtori-palveluista vastaava erikoistutkija Arto Latukka Luonnonvarakeskus Lukesta.

Peltohehtaarimäärä on 2000-luvulla laskenut suhteessa eniten Ahvenanmaalla, Uudellamaalla ja Keski-Suomessa. Eniten se on suhteessa kasvanut Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla. Kaikkiaan käytössä oleva peltoala on pysynyt Suomessa lähes samana 2000-luvun.

Kotieläinyksikkömäärä alentunut 13 prosenttia

Kotieläinyksiköiden kokonaismäärä on laskenut Suomessa 2000-luvulla noin 13 prosenttia. Keskituotoksen ja teuraspainojen nousu on kuitenkin kompensoinut eläinyksikkömäärän laskua, joten kotieläinyksikkömäärän lasku ei ole merkinnyt välttämättä kotieläintuotannon laskua.

Kotieläinyksiköiden kokonaismäärä on laskenut suhteessa eniten Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla. Suhteessa ja absoluuttisestikin eniten kotieläinyksiköiden kokonaismäärä on puolestaan noussut Satakunnassa ja suhteellisesti eniten Ahvenanmaalla.

Kotieläintuotanto vähentynyt suhteessa kasvintuotantoon

Eläinyksiköiden suhde peltohehtaareihin eli kotieläintuotannon intensiteetti on laskenut Suomessa 2000-luvulla 0,52:sta 0,44:ään, laskua -15 prosenttia.

Eniten eläinyksikköintensiteetti on laskenut Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa, noin 50 prosenttia. Kasvua on ollut vain Ahvenanmaalla, noin 30 prosenttia, sekä myös Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Vuonna 2018 eniten eläinyksiköitä hehtaaria kohti oli Keski-Pohjanmaalla (0,73), Pohjois-Savossa (0,6) ja Etelä-Pohjanmaalla (0,57). Tarkastelu koskee maakuntia kokonaisuudessaan, ei pelkästään kotieläintiloja.

Koska kotieläinyksikkösumma on laskenut ja peltohehtaarimäärä on säilynyt lähes ennallaan, on kotieläinyksikkösumman ja peltohehtaarisumman suhteena saatava kotieläinintensiteetti laskenut Suomessa 2000-luvulla kaikki tuotantosuunnat huomioon ottaen noin 15 prosenttia. Kotieläintiloilla kotieläinyksiköiden määrä ja samoin kotieläinintensiteetti ovat toki nousseet 2000-luvulla.

Maa- ja puutarhatalouden euromääräinen tuotos on säilynyt

Koska peltohehtaarien ja eläinyksiköiden tuottokyvyn muutosta ei noin vain voi laskea yhteen, eikä myöskään verrata eri alueiden tuottokykymuutosta tai kasvihuoneneliöiden tuottokykymuutoksia peltoneliöiden tuottokykymuutoksiin, on tätä varten kehitetty standardituotos-tarkastelu (SO, standard output). Siinä jokaiselle kasvilajille ja tuotantoeläimelle lasketaan alueittain euromääräiset tuotot, niin sanotut SO-kertoimet. Kun näillä SO-kertoimilla kerrotaan vastaavat valtakunnalliset tai maakunnalliset hehtaari- ja eläinmäärät ja lasketaan näiden summa, saadaan kasvintuotannon ja kotieläintuotannon yhteinen euromääräinen SO-tuotos.

Koko maan euromääräinen SO-tuotossumma on noussut 2000-luvulla 15 prosenttia. Varsinais-Suomessa nousu on ollut 40 prosenttia ja Satakunnassa yli 30 prosenttia. SO-summa on laskenut suhteellisesti eniten kokonaispeltoalan ja kotieläinyksikkömäärän laskun myötä Kymenlaaksossa (21 %), Keski-Suomessa (15 %) ja Etelä-Karjalassa (14 %).

SO-tuotossumman muutos kuvaa maakuntien koko maa- ja puutarhatalouden euromääräisen tuotannon muutosta. Vaikka koko maan euromääräinen SO-summa onkin nimellisesti noussut, inflaatio huomioon ottaen nousua ei ole tapahtunut.

Yksityiskohtaisemmin tietoa mm. tilakokoluokista maakunnittain löytyy Luken Maatalouden tuotantorakenne -verkkopalvelusta

 

Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke)

Otsikko: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä