Epävakaat säät ja runsas kosteus on edistänyt monien taudinaiheuttajien, kuten punahomeiden elinoloja. Myös märkyyden vaivaamat kasvustot voivat olla tavallista herkempiä punahometartunnalle. Erityisesti viljan tähkälletulovaiheessa sateinen sää lisää riskiä punahomeen tartuntaan ja hometoksiinien muodostumiseen. Sään lämpeneminen lisää riskiä edelleen. Suosiollisin ajankohta tartunnalle on viljan kukintavaihe, joka ajoittuu ohralla heti tähkän tullessa ulos tupesta ja vehnällä sekä kauralla hieman myöhemmin tähkän ja röyhyn esilletulon jälkeen. Jos tilalla on aiempina vuosina esiintynyt toksiiniongelmia, kannattaa harkita torjuntaruiskutusta kukintavaiheessa.

Kun kukinta-aikana tarkkailee kosteuden (yli 80%) viipymää kasvustossa voidaan seurata punahomeen riskiä. Mikäli kostea sää jatkuu pari viikkoa kukinnan alun jälkeen niin riski kasvaa merkittävästi. Samalla lohkolla viljan viljely monta vuotta peräkkäin lisää myös hometoksiinien riskiä. Myös kylvösiemenen kunto ja peittaamattomuus lisää riskiä samoin kun edellisen vuoden runsas kasvijäte lohkon pinnalla. Myös laontorjunta on tärkeää.

Oikea-aikaisen torjunnan tärkeys

Punahometorjunta ei anna täydellistä suojaa, mutta voi parhaimmillaan alentaa toksiinipitoisuuksia merkittävästi. Torjunnan oikea-aikaisuus on tärkeää ja se kannattaa aloittaa heti kun merkit kukinnasta eli kellertävät heteet näkyvät. Kun torjunnan tekee kukintavaiheessa, niin ehkäisee se myös muiden tautien etenemistä kasvustoissa. Se antaa samalla suojan esimerkiksi tänä vuonna yleisille lehtilaikkutaudeille sekä ruosteille, jotka ilmaantuvat kasvustoihin yleensä myöhemmin kasvukaudella. Ruosteiden tuloa on ennustettu erityisesti tällä kasvukaudella, niistä on tehty havaintoja jo muissa pohjoismaissa.

Lisätietoa täältä.

VYR koostuu keskusliikkeiden, viljakaupan ja tuottaja- ja neuvontajärjestöjen edustajista. He seuraavat punahometilannetta pitkin kasvukautta sekä sadonkorjuun lähestyessä.

Lähde: VYR