Olet täällä

VYR viljelijäseminaari tarjosi viime hetken vinkit viljelyyn ja ehdotuksia kilpailukyvyn parantamiseen

Suomen maatalous pärjää mainettaan paremmin kansainvälisessä kilpailussa. Paljon on kuitenkin vielä kehitettävää, Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori myönsi VYR viljelijäseminaarissa tiistaina 13. helmikuuta. Paikan päälle Hämeenlinnaan oli saapunut iso joukko eturivin viljelijöitä ja alan ammattilaisia.

Arovuoren mukaan keskeistä on löytää kysyntävetoiset markkinat. Kysynnän on oltava tuotannon kanssa tasapainossa. Kysyntää suurempi tarjonta johtaa esimerkiksi alhaisempaan hintaan ja kaupan vaikutusvallan kasvuun.

Kun sektorin koko on liian suuri suhteessa kysyntään, on käytännössä kaksi vaihtoehtoa: pienentää sektoria tai yrittää lisätä tuotteen tai raaka-aineen vientiä.

Kyösti Arovuori PTT:ltä kertoi, että Suomi saa vehnän maailmanmarkkinoilta saman hinnan kuin muutkin.

Laatu ja korkea jalostusaste Suomen aseiksi maailmanmarkkinoilla?

Kilpailussa tärkeää on myös tuotteiden jalostus. Jalostamalla tuotteille saadaan lisäarvoa, eli enemmän rahaa maailmanmarkkinoilta.

Suomelle korkean jalostusasteen tuotteet ja laatuun panostaminen ovat erityisen tärkeitä, sillä pohjoisen sijainnin ja korkeiden tuotantokustannusten vuoksi emme pysty maailmalla kilpailemaan tavallisessa, niin sanotussa bulkkituotannossa.

Sam Tallberg Avena Nordic Grain Oy:ltä piti Suomen haasteena myös lähes pelkästään käteiskauppaan nojaavaa viljakauppaa ja harvoin ajoissa tehtävää hintojen kiinnittämistä. Suomen viennin lippulaiva, kaura, kohtaa myös kovaa kilpailua Ruotsin, Puolan ja Baltian suunnalta.

Suurin riski tilalla on viljelijä itse

OP:n maatalouspalvelupäällikkö Janne Mäkikalli peräänkuulutti jatkuvaa kassabudjetointia tiloilla sekä omien ja yritysten rahojen eriyttämistä toisistaan.

Mahdollisten investointien on oltava tarkkaan harkittuja. Investointien rahoittaja arvostaa, että maatilan kustannus- ja tuottavuusseuranta sekä selkeä toiminnan visio ovat selvillä.

Mäkikalli muistutti, että suurin riski tilalla on viljelijä itse. Tämän takia perheoikeudelliset paperit, kuten edunvalvontavaltakirja, avioehto ja testamentti, kannattaa laatia heti, mikäli niitä ei vielä ole tehty.

”Usein nämä muistuvat mieleen vasta sitten, kun jotain käy”, hän harmitteli.

Koneiden yhteiskäyttö ja urakointi kunniaan

Mäkikalli suositteli hyödyntämään koneiden yhteiskäyttöä ja urakointia, mikäli se on tilalla mahdollista – konekustannukset kun ovat tällä hetkellä korkeita tuottoihin nähden.

Viljelijäpuheenvuoron tilaisuudessa pitänyt Mika Lehtinen oli samaa mieltä. Lehtinen hyödyntää Kemiönsaarella sijaitsevalla tilallaan koneiden yhteiskäyttöä sekä tarpeen mukaan vuokrakoneita.

”Se mitä tehdään, tehdään niin hyvin kuin mahdollista. Mutta se mitä ei osata, ulkoistetaan suosiolla”, Lehtinen avasi tilansa strategiaa.

Korkeat satotasot maan kasvukuntoa kuunnellen

Lehtinen totesi, että korkea satotaso tulee pyrkiä aina saavuttamaan maan kasvukuntoa kuunnellen. Oppeja voisi hänen mielestään ottaa luomun parhaista puolista.

Tärkeää on myös välttää turhaa maan tiivistymistä.

”Esimerkiksi rengaspaineet kannatta laittaa niin alas kuin mahdollista ja ajaa mahdollisimman keveillä koneilla”, Nokiallakin insinöörinä toiminut Lehtinen vinkkasi.

Kotimaisen valkuaisen osuus kasvaa hitaasti, mutta varmasti

Hankkijan vilja- ja raaka-ainekaupan johtaja Tarmo Kajander totesi, että kotimaisella rehuteollisuudella on vakaa pyrkimys vähentää soijan käyttöä.

Eteenpäin on jo menty, sillä kotimaisen valkuaisen osuutta on saatu vähitellen lisättyä soijan kustannuksella. Kehitys vaatii kuitenkin aikaa sekä panostusta kotimaisten valkuaiskasvien viljelyyn.

”Jos suomalaisilla pelloilla saadaan lisää hernettä ja härkäpapua viljelyyn, niin soijan tuonti tulee todennäköisesti laskemaan jatkossakin”, Kajander vakuutti.

Tarmo Kajander Hankkijalta esitteli, kuinka soijarouheen tuonti Suomeen on vähentynyt tasaisesti viimeiset kolme vuotta.

Rakennekalkilla parempi mururakenne savimaille

Tavanomaista kalkkia reaktiivisempi rakennekalkki on uusi työkalu savisille, helposti liettyville tai muulla tavoin rakenneongelmaisille peltoalueille, Anne-Mari Aurola Nordkalkilta kertoi.

Savimailla haasteena on usein vesitalous ja ravinteiden huuhtoutuminen. Rakennekalkituksella on todettu olevan positiivinen vaikutus maan kemiaan, biologiaan ja fysikaalisiin ominaisuuksiin kuten mururakenteeseen.

”Kun mururakenne on kunnossa, pelto kuivuu keväällä nopeammin. Hyvä mururakenne vähentää pellon kiintoaineen eli eroosion aiheuttamaa huuhtoutumista, jolloin fosfori ei karkaa pellosta vaan jää juurille käyttökelpoiseen muotoon. Juuret myös kasvavat tällöin syvemmälle maahan.”

Rakennekalkki tulee levittää kesällä kesannolle tai syksyllä sänkeen. Liian märkään maahan rakennekalkitusta ei pidä tehdä.

 

Tilaisuuden esityksiin pääset tutustumaan lisää Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR:n sivuilta.

Kommentit

Samankaltaista sisältöä