Pinta-alaperusteisten tukien perusvaatimuksiin liittyvät muutokset

Puhdaskaura vapautetaan kokonaan viljelykiertovaatimuksesta. Puhdaskaura lisätään niiden yksivuotisten puutarha- ja erikoiskasvien luetteloon, joita voidaan viljellä ilman viljelykiertoon tai viljelyn monipuolistamiseen liittyviä ehdollisuuden vaatimuksia. Viljelykiertovaatimuksen vapautuksen edellytyksenä on, että puhdaskauran viljelystä on tehty tuotantosopimus. Muutoksella varmistetaan, että gluteenittoman puhdaskauran sopimustuotanto Suomessa on mahdollista ja kannattavaa.

Muutos viljelykiertoon: Välikasvilla ei voi täyttää monivuotista viljelykiertoa komission tulkinnan mukaan. Tämä tarkoittaa, että monivuotisessa viljelykierrossa viljelykasvia on vaihdettava lohkolla viimeistään neljäntenä viljelyvuotena.

Ekojärjestelmiä koskevat muutokset

Luonnonhoito- ja viherlannoitusnurmilla sallitaan kasvinsuojelu pesäketorjuntana. Muutos mahdollistaa esimerkiksi haitallisten vieraslajien torjunnan pesäketorjuntana ja kannustaa puuttumaan kasvustoissa mahdollisesti esiintyviin rikkaongelmiin ajoissa.

Viherlannoitusnurmien maksimitukitasoa nostettiin, mikä mahdollistaa nykyistä korkeamman tukitason toimenpiteen edistämiseksi.

Monimuotoisuuskasvien minimi- ja maksimitukitasoja madallettiin, sillä monimuotoisuuskasveille varattu rahoitus ylittyy merkittävästi.

Tukitasot vahvistetaan vuosittain valtioneuvoston asetuksella.

Ympäristökorvausta ja luomua koskevat muutokset

Maanparannus- ja saneerauskasvit -toimenpiteessä hyväksytään jatkossa toimenpiteen toteuttaminen lohkolla kahtena perättäisenä vuonna. Näin toimenpide edistää paremmin maaperän hoitoa lohkoilla.

Kerääjäkasvit-toimenpiteessä korotetaan enimmäisalaa, josta voidaan enimmillään maksaa. Tilakohtainen enimmäisala on nyt 30 prosenttia tilan tukikelpoisesta pinta-alasta ja vuodesta 2026 alkaen se on 35 prosenttia. Tämä kannustaa lisäämään kerääjäkasvien viljelyä.

Suojavyöhykkeet- ja turvepeltojen nurmet -toimenpiteissä mahdollistetaan uusien alojen ilmoittaminen myös tulevina vuosina.

Kosteikkojen hoidon toimenpiteeseen voi jatkossa ilmoittaa myös muulla kuin ei-tuotannollisen investoinnin rahoituksella suonkaltaiseksi alueeksi tai kosteikoksi muutetun turvepellon.

Ympäristökorvauksen korvaustasoja nostetaan seuraavien toimenpiteiden osalta: maanparannus- ja saneerauskasvit, suojavyöhykkeet, turvepeltojen nurmet ja maatalousluonnon monimuotoisuus ja maisema. Korvaustasojen nostaminen edistää toimenpiteiden ympäristötavoitteiden saavuttamisesta. Uudet korvaustasot ovat voimassa vuoden 2026 tukihaussa ja tulevat käyttöön myös voimassa olevissa sitoumuksissa ja sopimuksissa.

Peltokasvien, avomaanvihannesten ja kotieläinten luonnonmukaisen tuotannon korvaustasoja nostetaan. Korotuksella halutaan parantaa edellytyksiä luomutuotannon jatkumiseen ja lisääntymiseen.

Investointeja koskevat muutokset

Jatkossa maatila voi saada tukea biokaasulaitosinvestointiin myös niissä tapauksissa, joissa osa tuotetusta energiasta myydään tilalta ulos käytettäväksi muuhun, kuin maatalouden tuotantotoimintaan. Muutos voi osaltaan parantaa kyseisten hankkeiden kannattavuutta ja näin edistää siirtymää kotimaisen uusiutuvan energian käyttöön ja samalla edistää huoltovarmuutta.

Ei-tuotannollisissa eli kosteikkoinvestoinneissa voidaan jatkossa rahoittaa uusien kohteiden lisäksi myös olemassa olevien kohteiden laajennuksia. Lisäksi mahdollistetaan suunnittelukustannusten sisällyttäminen investoinnin kustannuksiin, jos suunnitelmaa ei ole toteutettu Neuvonta-toimenpiteen kautta.

Muutoksia uudelleenjakotukeen, nuorten viljelijöiden tulotukeen ja eläinpalkkioihin

Uudelleenjakotulotuki ja nuorten viljelijöiden tulotuki voidaan maksaa aiempaa korkeammalla tukitasolla, jos hakemusmäärät sen sallivat. Uudelleenjakotulotuen minimi- ja maksimitukitasoja korotettiin, koska rakennekehitys on edennyt kuluvalla rahoituskaudella. Tukitasot vahvistetaan vuosittain valtioneuvoston asetuksella.

Teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkioiden maksimitukitasoja korotetaan koko maassa. Lisäksi uuhi- ja kuttupalkkioiden maksimitukitasoja korotetaan eteläisen Suomen AB-alueella. Muutokset mahdollistavat tukitasojen korottamisen määrärahojen puitteissa ja voivat tukea näin lammas- ja vuohitalouden toimintaedellytyksiä. Tukitasot vahvistetaan vuosittain valtioneuvoston asetuksella.

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö (Koko tiedote täällä.)