Olet täällä

Myllyvilja- ja mallasohraseminaarissa kannustettiin suorien viljelysopimusten tekoon

Fazer Mylly haluaa kasvattaa suorien viljelysopimusten määrää, sillä tällöin tieto raaka-ainetarpeista, sekä muu yhteistyö viljelijän ja teollisuuden välillä on mutkattomampaa. Kestävä ja vastuullinen maatalous on vahvasti osa tulevaisuuden ruokaketjua. Korkeista satotasoista hyötyy viljelijän ohella myös ympäristö.

Sopimusviljelystä kiinnostuneet viljelijät kokoontuivat tiistaina 29. tammikuuta Päijät-Hämeen Viljaklusterin, Fazer Myllyn, Viking Maltin ja Vääksyn Myllyn yhdessä järjestämään myllyvilja- ja mallasohraseminaariin Lahteen. Tarjolla oli tuttuun Fazer Myllyn viljanhankintapäällikkö Tero Hirvitapaan kiinnostavia puheenvuoroja, tietoa sopimusviljelystä, arvokkaita vinkkejä tulevaan kasvukauteen sekä hyvät ruokatarjoilut. Tilaisuuden paikkana oli tällä kertaa Lahden hyppyrimäkien kupeessa oleva Urheilu- ja messukeskus.

Vaikka kasvukausi 2018 oli kuivuuden vuoksi vaikea ja sadot jäivät paikoin pieniksi, tilannetta on viljelijöille kompensoinut viljan markkinahintojen nousu. Kovin hintahuippu näyttää toistaiseksi jääneen taakse, mutta viljavarastot ovat edelleen melko matalina Suomessa ja muualla EU:ssa. Vehnävarastot tulevat kuitenkin vahvistumaan tulevalla kaudella, mikäli kasvukaudesta tulee Euroopassa hyvä tai ainakin keskimääräinen, Tero Hirvi Fazer Myllyltä kertoi.

Fazer Mylly tekee viljelysopimuksia vuodelle 2019 ja 2020

Sekä Fazer Myllyllä että Viking Maltilla on halua kasvattaa suorien viljelysopimusten määrää, sillä tällöin yhteistyö sujuu mutkattomasti molempiin suuntiin. Fazer Mylly tekee tällä hetkellä suoria viljelysopimuksia tälle ja ensi vuodelle. Sopimusmalleja on saatavilla sekä markkina- että kiinteähintaisina. Kiinteähintaisissa sopimuksissa on juuri avattu sadon 2020 hintanoteeraukset. Rukiin viljely perustuu erityisen vahvasti sopimusviljelyyn.

Fazer Mylly on vuoden alussa päivittänyt viljan laatuvaatimuksia ja -hinnoittelua. Hirvi kannusti viljelijöitä kiinnittämään erityisesti huomiota sakolukuihin seuraavissa puinneissa.

”Rukiin sakolukutaulukkoa on päivitetty laatuhinnoittelussa ja jatkossa rukiin sakoluvun minimivaatimuksena on 90. Sakoluku on korkeimmillaan viljan valmistuttua ja alkaa laskemaan varsinkin kosteissa ja lämpimissä olosuhteissa, joten ruista ei kannata jättää liian pitkäksi aikaa peltoon puinteja odottamaan”, hän neuvoi.

Laatuhinnoittelu tehdään aina sopimuspäivämäärän mukaan, eli viljelysopimuksen tehdessään viljelijä lukitsee aina samalla laatuhinnoittelun.

Tällä hetkellä kysyntää on viljoista erityisesti myllyvehnälle ja suurimokauralle. Luomuviljoista luomukevätvehnälle ja luomurukiille on tasaista kysyntää, mutta luomukauralla uskotaan olevan eniten kasvumahdollisuuksia. Kauran kulutus elintarvikkeiden valmistuksessa kasvaa maailmalla edelleen. Kevään kylvöillä on hyvä ottaa huomioon myös syksyn rukiin kylvöt.

Koko tuotantoketju vastuulliseksi pellolta pöytään

Seminaarissa oli vahvasti esillä koko ruokaketjun kattava lähestymiskulma. Raimo Koljonen Viking Maltilta kertoi yksityiskohtaisesti, mitä ohranjyvälle tapahtuu mallastuksessa ja Jarkko Arrajoki Fazer Myllyltä puolestaan kuvaili myllyprosesseja ja niistä syntyviä tuotteita.

Fazerille on tärkeää, että sen koko tuotantoketju on vastuullista, aina raaka-aineesta lähtien, Arrajoki kertoi. Siksi viljelijöiden tietoisuutta kestävästä ja vastuullisesta maataloudesta pyritään jatkuvasti lisäämään. Lisäksi Fazer haluaa tuoda esille kuluttajille sitä hyvää työtä, jota viljelijät jo tekevät ympäristön eteen Suomessa. Fazer Mylly on kartoittanut Fazerin kestävän viljelyn periaatteiden toteutumista vuosittaisella kyselyllä. Vastauksia on kertynyt jo kohtuullisesti. Linkki kyselyyn on kuitenkin edelleen auki ja loppujakin viljelijöitä kannustetaan vastaamaan siihen. Kyselyyn pääset vastaamaan täältä.

Seminaariin osallistuneiden viljelijöiden joukossa oli monia kestävän viljelyn konkareita, mutta myös paljon viljelijöitä, jotka olivat halukkaita oppimaan aiheesta lisää. Orimattilalainen Kaj Kajalo kertoi olevansa erityisen Kaj Kajalon (oikealla) mielestä seminaari on mukava sosiaalinen tapahtuma, jossa näkee muita viljelijöitä ja pääsee vaihtamaan kuulumisia. ”Vuodet ovat aina tosi erilaisia, mutta täältä saa vähän näkökulmaa, mihin tulevaisuudessa olisi hyvä kiinnittää viljelyssä huomiota.” Vieressä viljelijä Kalle Knuuttila.kiinnostunut panostamaan viljelykiertoon, sillä se pienentää tautipainetta ja parantaisi myös satoja. Lahtelaisen luomuviljelijän Kalle Knuuttilan tilalla kestävän viljelyn periaatteet ovat jo laajasti käytössä, ja Fazer Mylly on tehnyt tilalla myös kestävän viljelyn auditoinnin.

Molemmat viljelijät pitävät sopimusviljelyä hyvänä käytäntönä, sillä yhteistyö viljan ostajan kanssa on suoraa ja turhat välikädet jäävät pois. Myllyvilja- ja mallasohraseminaari on tullut vuosien varrella tapahtumana heille tutuksi.

”Täällä on mielenkiintoista asiaa, tapaa muita viljelijöitä ja pysyy ajan tasalla alan tapahtumista. Kiinnostavinta antia itselleni on viljojen hintakehitys, kysyntä ja markkinat – ne määrittävät pitkälti, mitä keväällä tehdään”, Knuuttila kertoo.

Tähtäimessä huippusato

Viljelijäpuheenvuoron pitänyt hausjärveläinen Petri Arovuori totesi, että tässä vaiheessa vuotta jokainen lähtee hakemaan huippusatoa. Kasvukauden sääolosuhteet toki määrittävät lopullisen menestyksen, mutta kunnolliset panostukset viljelyyn ovat välttämättömiä, jotta huippusatoon on edellytykset.

Viljelypanoksista lannoituksella on merkittävä rooli, Anne Kerminen Yara Suomelta muistutti. Jotta lannoittamisesta saadaan paras teho irti, viljelijän on tärkeää selvittää viljavuustutkimuksella, mitä ravinteita tarvitaan lisää ja mitä taas on pellossa riittävästi. Erityisesti mallasohran kohdalla myös lannoituksen jakaminen on tehokas keino sadon laadun ja määrän maksimoimiseksi.

Viljasatoon panostaminen kannattaa paitsi viljelijän itsensä, myös ympäristön kannalta: runsas sato kun sitoo enemmän hiiltä ilmakehästä, ja maa-ala on myös tehokkaammassa käytössä verrattuna niukemman sadon tuottavaan peltoon.

Tutustu myllyvilja- ja mallasohraseminaarin luentomateriaaleihin täältä.

Tekijä: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä