Maan tiivistyminen heikentää ravinteiden ottoa

Tasaisesti haaroittunut juuristo on öljykasvien ravinteiden otossa välttämätön. Erityisen tärkeää tämän on fosforin ja kaliumin otossa, koska nämä ravinteet eivät maassa kovinkaan paljoa liiku. Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusaseman maantiivistämiskokeissa laajimman ja massaltaan suurimman juuriston kasvatti tiivistämättömään kynnettyyn maahan kylvetty rapsi.

Tasaisesti haaroittunut juuristo on öljykasvien ravinteiden otossa välttämätön. Erityisen tärkeää tämän on fosforin ja kaliumin otossa, koska nämä ravinteet eivät maassa kovinkaan paljoa liiku. Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusaseman maantiivistämiskokeissa laajimman ja massaltaan suurimman juuriston kasvatti tiivistämättömään kynnettyyn maahan kylvetty rapsi.

Öljykasvien, kuten viljojenkin, kasvu kärsii tiivistyneessä ja rakenteeltaan heikossa maassa. Paalujuuren koko ja muoto kertoo maan tiivistymisestä. Tehokkaaseen ravinteiden ottoon tarvitaan tasaisesti haaroittunut juuristo. Varsinkin fosforin ja kaliumin otossa tasaisesti haaroittunut juuristo on välttämätön, koska nämä ravinteet liikkuvat maassa huonosti.

Kotkaniemen maantiivistyskoe tehtiin runsasmultaisella hietasavilohkolla, jolla on vuodesta 2003 asti ollut kolme rinnakkaista muokkauskaistaa: kynnetty, kultivaattorilla sänkimuokattu sekä suorakylvetty alue.

Kaikkia kaistoja tiivistettiin keväällä ennen kylvöä kolmella eri tavalla. Voimakkain tiivistäminen tehtiin 20 tonnin painoisella telaketjukaivinkoneella ja 6 tonnin painoisella maataloustraktorilla. Toinen tiivistyskäsittely tehtiin pelkällä kaivinkoneella ja kolmas pelkällä maataloustraktorilla. Neljäs alue jätettiin tiivistämättä.Maataloustraktori tiivisti pintamaata, kaivinkone pohjamaata. Voimakkain tiivistäminen vaikutti sekä pohja- että pintamaahan.

Kostea kesä suosi sänkimuokkausta

Vesi ei rajoittanut rapsin kasvua viime kesänä Vihdissä. Niinpä juuriston laajuudella ei ollut ravinteiden- ja vedenotossa niin suurta merkitystä kuin kuivana kasvukautena. Sänkimuokkaus hyötyi muokkausmenetelmänä eniten kesän säistä, ja tuotti suurimman sadon kaikilla tiivistystasoilla.

Kyntö pärjää tavallisesti parhaiten hyvin märkinä vuosina. Sänkimuokkaus on kosteina vuosina tuottanut lohkolla parhaan sadon, kuivina vuosina maan pintakosteutta säästävä suorakylvö on pärjännyt hyvin.

Viime kesän satoerot jäivät pieniksi. Sadan typpikilon lannoituksella tiivistämätön sänkimuokattu tuotti keskimäärin 2 210 kiloa satoa, kynnetty 2 030 kiloa ja suorakylvö 2 140 kiloa. Telaketjukaivinkoneella tiivistetyllä alueella sänkimuokatun sato oli 2 300 kg/ha, kynnetyn 1990 kg/ha ja suorakylvetyn kaistan 2 220 kg/ha.

Kyntö herkin tiivistämiselle

Kynnöllä vuosien mittaan aikaansaatu erittäin ilmava ja keinotekoinen rakenne, jossa maan luontaiset jatkuvat huokoset katkaistaan, on herkin tiivistymisen haitallisille vaikutuksille. Juurten kamppailu tiivistyneessä maassa hidastaa juurten pituuskasvua, tekee juurista mutkaisia ja epätasaisesti haaroittuneita. Kaikki nämä muutokset kuluttavat kasvilta turhaan energiaa. Tämä energia on pois sadosta.

Suorakylvössä ja sänkimuokkauksessa juuret kasvoivat tiivistetyillä koejäsenillä syvemmälle kuin kynnössä. Kynnössä tiivistäminen vähensi selkeästi niitä pintajuuria, joilla on tärkeä merkitys fosforinotolle. Tiivistys vähensi kaikissa muokkausmenetelmissä rapsin fosforin- ja kaliuminottoa.

Kun maata ei tiivistetä, ravinteet tulevat kynnetyssä maassa tehokkaasti kasvin käyttöön. Koetulosten mukaan kynnetyn kaistan tiivistämätön kasvusto otti typpeä, fosforia ja kalia tehokkaammin kuin sänkimuokattu tai suorakylvetty kasvusto.

Kalium ja erityisesti fosfori liikkuvat maassa huonosti, joten juurten on kasvettava niiden luo. Typpi lisäsi juurten kasvua kaikilla muokkausmenetelmillä. Yleensä tuodaan vain esille fosforin tärkeää merkitystä juurten kasvuun.

Rapsi sopii hyvärakenteisille lohkoille

Rypsi ja rapsi menestyvät parhaiten kivennäismailla, jotka eivät ole poudanarkoja. Ne eivät sovellu tiivistyneiden lohkojen maanparannuskasveiksi. Vaikka hyviä välikasveja viljalle ovatkin, öljykasvit eivät tuota riittävän paljon juurimassaa parantaakseen maan rakennetta. Rypsillä ja rapsilla on vain vähän sivujuuria, jotka ovat erittäin tärkeitä maan mururakenteen muodostumiselle.

Viimeisen 50 vuoden aikana viljelysmaihin yhä raskaammista koneista välittynyt paine ulottuu kumulatiivisesti koko ajan syvemmälle. Vaikka maan pintaan kohdistuvaa painetta voi renkaiden pintapaineita alentamalla vähentää, pohjamaan tiivistyminen voi vaikuttaa pitkäaikaisesti ja peruuttamattomasti maan sadontuottokykyyn. On arvioitu, että maan tiivistymisestä johtuva sadonmenetys Pohjois-Euroopassa olisi vuosittain jopa 12 – 15 %.

Tämä tutkimus kuuluu osana laajaa valtakunnallista Rypsinoste-hanketta, jossa selvitetään öljykasvien satoon vaikuttavia tekijöitä. Rypsinoste on MTT:n, MMM:n, Vilja-alan yhteistyöryhmän, yritysten ja yhteisöjen ja viljelijöiden yhteistutkimus. Yara Suomi oli viime kesänä mukana hankkeen maanrakenne- ja pahkahomeentorjuntatutkimuksessa.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja