Olet täällä

Tunnista fosforin puutosoireet kasvustosta - Fosfori ravinteena

Farmitin ajankohtaisuutisissa käydään kevään kuluessa "Opi tunnistamaan ravinteiden aiheuttamat puutosoireet" –sarjassa tietoiskujen avulla läpi, millaisia oireita ravinnepuutokset aiheuttavat kasvukaudella öljykasveilla ja viljoilla. Sarjan aikaisemmissa osissa on jo kerrottu

Tässä osassa kerrotaan miltä fosforin puutosoireet näyttävät sekä fosforin merkityksestä kasviravinteena. Seuraavien osien aiheita ovat kaliumin, magnesiumin, kalsiumin, typen ja eri hivenravinteiden puutosoireet rypsillä ja viljoilla sekä kyseisten ravinteiden merkitys kasvissa.

Fosforin puutteelle on tyypillistä heikentynyt kasvu

Fosforin silmällä nähtävät puutosoireet ilmaantuvat kasvustoon vasta, kun fosforin puute on jo kova. Tällöin sadosta on menetetty paljon. Tavallista onkin, että kasvi kärsii piilevästä fosforin puutteesta.Fosforin puutteelle on tyypillistä viljelykasvin heikentynyt kasvu. Tämä näkyy esimerkiksi hitaana kehittymisenä sekä myöhäisenä tuleentumisena, jolloin puintikosteus jää suureksi etenkin märkinä ja myöhäisinä syksyinä.

Fosfori säätelee merkittävästi juuriston kehitystä alkukasvukaudesta. Fosforin puute heikentää juurten kasvua, mikä korostuu etenkin viileissä oloissa. Heikosti haaroittunut ja matala juuristo vähentää kasvin veden ja muiden ravinteiden ottoa. Kun juuristo kehittyy heikosti, voivat myös öljykasvien varret jäädä normaalia ohuemmiksi ja niihin muodostuu normaalia vähemmän sivuhaaroja ja lituja. Lehdet voivat jäädä normaalia kapeammiksi.

Vakava fosforin puute voi aiheuttaa öljykasvien lehtiin sinertävän vihertävää väritystä, usein myös punertavaa väritystä. Rypsin lehtien lilan punertava väritys on tyypillistä heti keväällä, kun rypsin taimen fosforin saanti maasta on vielä vähäistä. Värimuutokset johtuvat lehtivihreän tai antosyaanin määrän lisääntymisestä lehdissä. Tällöin myös lehtien sokeripitoisuus on korkeampi. Koska fosfori liikkuu kasvissa hyvin, voimakkaimmat värimuutokset esiintyvät vanhemmissa lehdissä.

Viljoilla kasvusto on fosforinpuutteessa tummanvihreää tai sinipunertavaa. Oraan kasvutapa on usein jäykkä ja hento.

Fosfori on tärkeää siementaimen kehittymiselle 

Fosforilla on tärkeä merkitys siementaimen kehittymiselle. Fosfori on siemenessä fytiinihappona, joka pienen rypsin siemenen itäessä kuluu nopeasti loppuun. Sen jälkeen itävä rypsin siemen on riippuvainen fosforin ulkoisesta saannista.

Lohkon fosforinpuutosriskiä lisäävät.

  • Maan alhainen pH
  • Viileä kevät
  • Heikentynyt juurten kasvu esimerkiksi maan tiivistymisen, liiallisen maan kuivuuden tai märkyyden vuoksi. 
  • Pelkkä typpilannoitus

Fosforin merkitys kasvissa

Fosforilla on kasvissa monia tärkeitä tehtäviä. Mikään muu ravinne ei pysty korvaamaan sen tehtäviä kasvin aineenvaihdunnassa. Fosfori liikkuu helposti kasvissa sen mukaan, missä fosforia sisältäviä yhdisteitä kulloinkin tarvitaan. Se sitoutuu kuitenkin nopeasti erilaisiin orgaanisiin yhdisteisiin, kuten sokerifosfaateiksi ja fosforia sisältäviin valkuaisaineisin.

Fosforilla on tärkeä tehtävä kasvin energia-aineenvaihdunnassa. Fosfori on solujen välittömänä energianlähteenä toimivan ATP:n eli adenosiinitrifosfaatin tärkeä osa. Soluissa ATP hajoaa energiaa vaativissa tapahtumissa, jolloin se luovuttaa energiaa kasvin kehitykseen ja kasvuun. Jos fosforia on liian vähän kasvin saatavilla, kasvin energian puute ilmenee heikentyneenä kasvuna. Energia-aineenvaihdunnan kautta fosfori vaikuttaa koko kasvin kasvuun ja kehitykseen.

Fosfori osallistuu useisiin aineenvaihduntareaktioihin aktivoimalla entsyymejä, joten tätä kauttakin sillä on hyvin tärkeä merkitys koko kasvin kasvuun. Fosfori on mukana myös solujen rakenteessa sillä solukalvojen fosfolipidit sisältävät fosfaatteja.

Fosfori on tärkeä osa myös DNA- ja RNA nukleiinihapoissa. DNA-molekyyleissä lajikkeen geneettinen koodi siirtyy sukupolvelta toiselle.

Koska fosforilla on tärkeä merkitys kasvin energian tuotannossa, fosforin puutteelle on tyypillistä viljelykasvin heikentynyt kasvu. Tämä näkyy myös viljan hidastuneena kehittymisenä sekä myöhäisempänä tuleentumisena. Kuvassa vasemmalla ohraruutu, joka ei ole saanut fosforilannoitusta. Oikealla fosforia saanut ohraruutu.
Kuva: Ylistaro 2008
Vakava fosforin puute voi aiheuttaa öljykasvien lehtiin sinertävän vihertävää väritystä, usein myös punertavaa väritystä.
Kuva: Yara International


Myös öljykasveilla fosforin puute näkyy
heikentyneenä kasvuna. Vanhemmissa
lehdissä voi olla punertavaa, kellertävää tai
ruskeaa värisävyä.
Kuva: Yara International

Lannoitussuositus

Moniravinteiset YaraMila NPKS-lannoitteet sisältävät fosforia 1-14 %. Lannoitelaji valitaan pellon fosforitilan mukaan. Typen ja muiden ravinteiden täysipainoinen hyväksikäyttö heti kasvukauden alusta lähtien edellyttää riittävää fosforin saantia. Koska fosfori on tärkeä ravinne ja kasvattaa juuristoa, hyvä fosforitilanne tehostaa muiden ravinteiden käyttöä.

Viljavuusluokassa välttävä ja sitä huonommissa luokissa on erittäin tärkeätä huolehtia suositusten mukaisesta fosforilannoituksesta, jotta fosfori ei rajoita sadon määrää tai laatua. Luokassa tyydyttävä seurataan fosforiluvun muutoksia ja korvataan sadon mukana poistuva fosfori, että maan fosforipitoisuus ei laske. Maan viljavuusluokassa korkea ja erittäin korkea fosforilannoituksella ei enää saada sadonlisää. Ympäristöehtojen mukaan fosforia ei tällöin myöskään saa antaa, vaan tavoitteena on maan fosforipitoisuuden alentaminen.

 

Samankaltaista sisältöä