Kylvöille-sarja 4/15 - Hyvä sato vaatii satotasokorjauksen käyttöä

Viljojen ja öljykasvien lannoitus muuttuu uuden ympäristökorvausjärjestelmän myötä. Suurimmat muutokset ovat, typpilannoituksen lähtötaso määräytyminen multavuuden perusteella, fosforitaulukko yhtenäistyminen eri viljelykasveilla (viljat, öljykasvit ja palkokasvit), satotasokorjaukset ovat jatkossa lohkokohtaisia.

Viljojen ja öljykasvien lannoitus ympäristökorvausjärjestelmällä

Suurimmat muutokset:

  • Typpilannoituksen lähtötaso määräytyy multavuuden perusteella.
  • Fosforitaulukko yhtenäistyi (viljat, öljykasvit ja palkokasvit)
  • Satotasokorjaukset ovat jatkossa lohkokohtaisia

Typpilannoitus

Lohkon typpilannoituksen lähtötaso esim. viljan 4000 kilon satotasolla määräytyy lohkon multavuuden mukaan.

Lohkon lopullinen typpilannoitustaso lasketaan satotasokorjauksen avulla. Sen avulla voidaan lohkolle antaa riittävä määrä typpeä sekä sadon määrän että laadun tuottamiseksi. Jatkossa maanäytteitä otettaessa on tärkeää, että näyte otetaan koko kasvukerroksesta, jotta se on edustava sekä multavuuden että fosforin suhteen. Pelkästä pinnasta otettu näyte antaa väärän tuloksen.

Satotasokorjaus on lohkokohtainen eikä kasvilajikohtainen. Tämä helpottaa merkittävästi oikean lannoitustason käyttöä tiloilla, joilla kasvilajit vaihtelevat viljelykierrossa monipuolisesti. Esimerkiksi 20 kiloa lisää typpeä voi käyttää, kun lohkolta on viimeisen viiden vuoden aikana saatu kevätviljoista 5000 kilon sato, rukiista 4000 kilon tai öljykasveista 2250 kilon sato/ha.

Uusi järjestelmä mahdollistaa aiempaa korkeamman lannoitustason hyville sadoille. Uusien lajikkeiden satotasot ovat merkittävästi suurempia kuin entisten ja riittävä lannoitus parantaa viljelyn kannattavuutta. Yli 150 kg typpeä sisältävät lannoitukset on annettava jaettuna.

Fosforilannoitus

Viljoille, öljykasveille ja palkokasveille on nyt vain yksi fosforin perustaulukko. Huonossa ja huononlainen fosfori luokissa lannoitus on pysynyt ennallaan, ohran tasolla mutta välttävässä on nyt sallittu käyttää 16 kg fosforia, kuten aiemmin kauralle. Tätä paremmissa viljavuuksissa korkeinta sallittua fosforimäärää on pienennetty.

Monet pelkäävät ottaa käyttöön fosforin viiden vuoden tasauksen. Tämä on aivan turha pelko, sillä menetelmä tuo mukavasti joustoa lannoituksen suunnitteluun. Kasvin fosforinoton kannalta on merkittävää millä tasolla fosforitila pellossa on, koska kasvi saa suurimman osan ottamastaan fosforista maan varoista. Fosforilannoituksen voi suunnitella useamman vuoden tähtäimellä ja tätä kautta selkeyttää lannoitusta vuosittain.

Ravinnetaulukot eri kasveille Sivun alalaidasta löytyy vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja