Kasvitauteja, kylmää sekä sateita

Koleus, sateisuus ja kylmyys ovat leimanneet tämän vuoden kasvukautta. Kylvöt venyivät pitkälle keväällä ja kasvustojen normaali kehitys on jäljessä normaalista kasvukaudesta. Sademäärät ovat olleet suuressa osassa maata tavallista korkeampia. Poikkeuksia toki on eri maakuntienkin sisällä.

Tänä kesänä tautipaine on ollut kova, mutta hyvästä kasvinsuojelusta on ollut apua. On ollut myös tilanteita, joissa ruiskutuksia on jäänyt tekemättä pellon kantokyky ongelmien vuoksi. Etelä-Suomessa rikkakasvitilanne on koettu tavallista vaikeampana.

Minkälaista satoa on odotettavissa?

Sato- ja laatutappioita on viljojen osalta odotettavissa lähes koko maassa. Todennäköisesti ohra on kärsinyt eniten huonoista sääolosuhteista. Sadonkorjuuta ja viljojen kypsymistä voisi vielä auttaa aurinkoinen ja lämmin puintikausi. On kuitenkin selvä asia, että syksyn säät tulevat vaikuttamaan merkittävästi rehuviljojen määrään, viljojen laatuun sekä syysviljojen kylvöön.

Milloin puimurit lähtevät pellolle?

Kasvustojen arvioidaan olevan koko maassa noin kaksi viikkoa myöhässä. Joillakin alueilla kasvustot ovat pahimmillaan jopa neljä viikkoa normaalista jäljessä. Sateinen kasvukausi sekä venyneet kylvöt selittävät myöhästymistä.

Syysöljykasvien, nurminatan ja kuminan osalta on jo puinteja päästy aloittelemaan eteläisessä ja läntisessä Suomessa. Muualla Suomessa puimurit ovat olleet vielä vähäisemmällä käytöllä. Vilja-alan yhteistyöryhmän mukaan aikaisia syysviljoja ja rehuviljoja päästään todennäköisesti puimaan jo tämän viikon lopussa tai ensi viikon aikana. Muuten puintien aloitus venyy todennäköisesti vielä syyskuun vaihteeseenkin saakka.

VYR koostuu keskusliikkeiden, viljakaupan ja tuottaja- ja neuvontajärjestöjen edustajista.

Lähde: VYR