Olet täällä

Eväät eteenpäin osa 5 - Jankkuroinnilla eivät sadot parane

Jankkuroinnilla eivät sadot parane

Kulunut lokakuu oli poikkeuksellisen vähäsateinen ja aurinkoinen. Onneksi näin, sillä vaikean kasvukauden jälkeen myöhään kylvettyjen kasvien sadot on saatu korjattua suotuisissa olosuhteissa. Viimeisissä puinneissa jopa viljan kosteudet ovat olleet syksyn alhaisempia. Myös perusmuokkauksia, niin kyntöjä kuin kevytmuokkauksiakin ovat kuivat kelit suosineet. Tänä syksynä tiivistyneitä peltoja on myös jankkuroitu paremman sadon toivossa. Jankkurointi kyllä auttaa notkelmista veden pois pääsyä, mutta maan rakennetta se ei muuta, eikä siis auta parempiin satoihin.

Savea sisältävissä maalajeissa tiivistyminen on kaikkein haitallisinta. Jo kyntöviilusta näkee, että rakenne ei ole kohdallaan.Ennen EU –aikaa 1990 luvun alkuvuosina viljan ylituotantoa valtiovallan toimesta lähdettiin rajoittamaan pakkokesannoinnilla. Suurimmillaan per vuosi oli kesantoala 500.000 hehtaaria. Silloin tunnettu ja arvostettu MTT:n Mietoisten koeaseman johtaja Jaakko Köylijärvi suositteli kesantoalueille apilan + timotein kylvöä. Ja monet hänen ohjeistustaan noudattivat. Köylijärven suositus oli pitää lohkoa nurmikierrossa kaksi vuotta, jossa ajassa se murustaa pellon parempaan kasvukuntoon.

Köylijärven nurmikierrolla olisi taas käyttöä. Varsinkin kun 2000 –luvulla useimmilla tiloilla peltojen kasvukunto on heikentynyt yksipuolisen viljanviljelyn seurauksena.

Meneillään oleva viisivuotinen tukijärjestelmä suosii nurmien viljelyä. Sadonkorjuuvelvoitetta ei ole, ja nurmituet ovat hyvällä tasolla. Saattaa jopa olla että seuraavalla tukijaksolla näin hyviä ehtoja ei enää ole käytettävissä. Lisäksi viljanviljelyn nykyinen heikko kannattavuuskin kannattaa ottaa huomioon nurmikiertoa mietittäessä.

 

Mitä sitten kannattaa viljellä nurmikierron jälkeen?

Tämä savipelto on jo niin tiivistä, ettei hyvissäkään olosuhteissa kyntö ole hyvin onnistunut.Ilmasto on muuttumassa. Todennäköisemmin tämä merkitsee sitä että runsaat sadejaksot / pitkät poutajaksot yleistyvät. Syysmuotoiset kasvit menestyvät vaikeissa olosuhteissa keväällä kylvettyjä kasveja paremmin. Nurmen lopetusvuonna on myös hyvä mahdollisuus tehdä tarvittavia lisäojituksia ja levittää kalkkia. On todella surullista, että viime vuosina kalkitus on jatkuvasti vähentynyt. Lannoitteistakin saataisiin parempi hyötysuhde kun peltojen kalkitusta lisättäisiin. Kesällä Nordkalk alensi kalkin hintaakin, mutta siitä huolimatta tänä syksynä sen levitys on ollut vähäistä hyvistä olosuhteista huolimatta. 

Nurmikierrossa tiivistynytkin savimaa murustuu hyvään kasvukuntoon.Kuvat Somerolta lokakuun viimeisenä päivänä 2015.

Nurmikierron lopetuksen jälkeen on suositeltavinta kylvää syysrapsia, jolloin kasvin aikainen kylvövaatimus on helppo toteuttaa. Syysrapsi vahvalla juuristollaan vielä möyhentää maata lisää ja antaa seuraaville kasveille vahvaa sadonlisää.  Uudet syysrapsin puolikääpiöivät hybridilajikkeet menestyvät Suomen talvessa hyvin. Tänä vuonna monilla tiloilla saatiin keskisatoina miltei 5 tonnin hehtaarisatoja. Syysrapsin jälkeen voidaan edelleen jatkaa syysmuotoisilla kasveilla joko rukiilla tai syysvehnällä.

Viljatiloilla kannattavuutta voidaan kohentaa vain satotasoja kasvattamalla. Parempi tulevaisuus ei synny konekalustoa uusimalla vaan maan rakennetta kohentamalla.

viljelijänberner.fi

Kommentit

Samankaltaista sisältöä