Olet täällä

Viljelykierto Osa 2 - Kalkitus osaksi tilojen viljelykiertoa

Kuluvan vuoden tukihaun yhteydessä viljelijät pääsevät loihtimaan tiluksilleen lohkokohtaisen viisivuotisen viljelykiertosuunnitelman, mikä toimitetaan oman kunnan maatalousviranomaisille.

Viljelykierrosta ja lohkokohtaisesta kasvinvuorottelusta tiedetään olevan monia hyötyjä: pellon kasvukunto paranee, ja siten myös taloudellinen hyöty kasvaa. Hyötyä saadaan lisää, kun suunnitelmaa käyttää apuna muiden peltoviljely askareiden ja panostusten ajoittamisessa. Yksi helpoimpia toimia tässä mielessä on kalkitusten suunnittelu.

Miten kalkitussuunnitelma tehdään?

Kalkitussuunnitelma kannattaa aina tehdä viljelykiertosuunnitelmaan tukeutuen. Nordkalkin ohjeistama perusperiaate on seuraava: lohkot kalkitaan viljelykierron vaateliaimman kasvin tarpeen mukaisesti. Lisäksi toimenpide kannattaa ajoittaa, mikäli mahdollista siten, että kalkitus tehdään juuri ennen kalkitussa maassa viihtyvän kasvin kylvövuoroa. Tyypillisesti tiloillamme vaateliaimpia kasveja ovat kaksitahoiset mallasohrat, palkokasvit, sokerijuurikas, rypsi tai rapsi sekä säilörehunurmet. Näistä säilörehunurmet ovat oikeastaan erityisiä kalkkisyöppöjä eli kuluttavat maan kalsium- ja magnesiumvaroja.

Kalkitus: syksyllä vai talvella?

Kalkkia voidaan levittää aina, kun pelto on vapaana kasvustosta ja kantaa koneita. Tiettyä oikeaa vuodenaikaa ei voida osoittaa. Tietyllä tapaa paras tulos saavutetaan, jos kalkitus tehdään syksyllä sänkikalkituksena ja kalkki muokataan maahan tekemään hyvää työtänsä maan viljavuuden parantamiseksi. Lähes yhtä hyvin kalkin hyödyt saadaan viljalaariin kalkitsemalla talvella ennen keväistä kylvöä muokkauksineen. Pieni viive pH:n nousussa tällöin joudutaan tosin hyväksymään. Mitä reaktiivisempi, eli käytännössä hienojakoisempi, kalkkikivijauhe on käytössä, sitä nopeammin pH nousee talvikalkituksenkin myötä keväisten muokkaustöiden jälkeen. Suorakylvössäkin kalkki painuu maahan sadannan ja kylvövantaiden muokkaustyön tuloksena n. 5 cm vuotta kohden, joten samoja sääntöjä voidaan noudattaa muokkaamatta viljelyssäkin.

Milloin on sopiva aika kalkita nurmikasveja?

Jos tilan viljelykierrossa on nurmia, tulee ne kalkita välikasvin aikana esimerkiksi viljan sängelle. Tällöin varmistetaan, että nurmen, eritoten säilörehunurmen, vuosittain kuluttama suuri kalkkimäärä saadaan muokattua ruokamultakerrokseen koko nurmikierron ajaksi. Samaten, jos tilalla on kalkin suhteen herkkiä kasveja, kuten ruokaperunaa, kannattaa kalkitus ajoittaa välikasvivuosille selvästi ennen perunan viljelyvuoroa. Perunahan kuitenkin kaipaa kalkkia ja varsinkin sen myötä maahan saatavaa Ca- ja Mg-lannoitusta.

Peruskalkituksen tarve ja viljelykierto

Jos hallinnassa on lohkoja, joilla on selkeä peruskalkituksen tarve, kannattaa tämä ottaa huomioon viljelykiertoa suunniteltaessa. Suoritanko peruskalkituksen eli useamman viljavuusluokan pH:n noston vai valitsenko lohkolle vaatimattomampia kasveja, joiden viljely onnistuu happamammassakin maassa? Vaatimattomampienkin kasvien sato on suurempi ja ravinnetalous toimii paremmin kalkitussa maassa, mutta niiden satotaso ei koe totaalista romahdusta happamassa pellossa.

 

Lohkokohtaisen kalkitustarpeen voit määrittää helposti Nordkalkin Kalkkilaattorilla!

 

 

Tekijä: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä